”Olet kauneinta mitä olen saanut aikaan”

”Minun isä hiipi öisin mun huoneeseen. Olin. 13 v. Puristin mun nallea, samaa jonka isä oli mulle synnärille tuonut kun synnyin.

Isä meni mun housuihin. Puristeli silloin vielä olemattomia rintoja. Sanoi, että oon kauneinta mitä on saanut aikaan. Oma isä. Viimeinen lause ois kaunis, jos ei ois runkannut sängyn vieressä.

Puristin nallea lujempaa. Jäi traumat. Hirveät. Niitä on sit käsitelty terapiassa.

Mun lapsuus loppui siihen. Onneksi, Minun onneksi, mun elämä on mennyt hyvin. Olen löytänyt vierelleni ihmisen, jota rakastaa, se on tarina toinen sitten.”