Jos joutuisit yhtäkkiä Suomen talvisen luonnon keskelle, osaisitko toimia niin, että olisit hengissä vielä kahden päivän päästä? Katso, millaisia vinkkejä ja neuvoja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen talviselviytymiskurssilla opetetaan!
Helmikuisena pakkasperjantaina 24 miestä ja 16 naista kokoontui Dragsvikin varuskuntaan Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n järjestämälle talviselviytymiskurssille. Kurssin tavoitteena oli oppia talviselviytymisen perusmenetelmiä ja toimintakyvyn säilyttämistä haastavissakin selviytymistilanteissa.
Selviytymisen edellytykset
Selviytyminen on pääosin psyykkistä taistelua vallitsevia olosuhteita ja tilannetta vastaan. Vaikka kaikilla ihmisillä on luontainen halu elää, se on joillakin suurempi kuin toisilla.
– Selviytymisessä varusteiden osuus on 10 prosenttia ja tietojen ja taitojen toiset 10 prosenttia. Ylivoimaisesti tärkein – 80 prosenttia – on halu selviytyä, kurssinjohtaja Stenka Keto kertoo.
– Oleellisinta on säilyttää toimintakykynsä, jaksaa huolehtia itsestään eikä missään vaiheessa luovuttaa.
Rakenna suoja kylmyyttä, tuulta ja sadetta vastaan
Selviytyjän ensimmäinen tehtävä on rakentaa itselleen suoja kylmyyttä, tuulta ja sadetta vastaan.
Kylmyydeltä pitää suojautua, koska se vaikuttaa ihmiseen monin tavoin: se muun muassa kuluttaa energiaa, heikentää ajattelu- ja toimintakykyä ja vaikuttaa käsien toimintaan.
Kylmyys on talven haasteista vaarallisimpia. Hankeen tuupertuessaan ihminen kylmettyy kuoliaaksi noin kolmessa tunnissa.
Majoite rakennetaan puuriu’uista ja kuusenoksista aurinkoiseen paikkaan siten, että majan selkä on tuulta vasten. Käytä hyväksi valmiina löydettäviä maastonmuotoja, kiviä tai kaatuneita puita.
Suojan lattia kohotetaan poikittaisten aluspuiden avulla irti maasta, joka hohkaa kylmää. Lattialle kerätään kuusenhavuja 20 sentin kerros plus sentti jokaista pakkasastetta kohden.
Majaa kannattelevat riu’ut ja kurkipuun saa tukevammaksi sitomalla ne yhteen kengännauhalla, vyöllä tai pehmitetyillä pajunoksilla. Katto peitetään kuusenhavuilla. Ne pitävät hyvin vettä, kun ne asetetaan katolle samoin päin kuin ne puussa kasvavat.
Viritä nuotio majoitteen viereen lämpöä antamaan
Tulentekoa varten metsässä liikkujan olisi aina hyvä pitää mukanaan tulukset. Ne ovat tulitikkuja varmemmat eivätkä lopu kesken.
Parhaita sytykkeitä ovat koivuntuohi ja katajan niini sekä niistä raastettu tai murennettu puru, joihin tulusten kipinät ohjataan. Hyviä tulen kasvattajia ovat kuusten kuivat alaoksat.
Ennen tulen sytyttämistä nuotion viereen kannattaa kerätä paljon erikokoista kuivaa oksaa ja puuta, jolla tulta ruokitaan suuremmaksi. Yöksi palamaan laitetaan paksuja puita.
Nuotio ympäröidään kivillä, jotka estävät tulen leviämistä ympäristöön. Kuumat kivet toimivat myös lämmönlähteinä, parhaiten kun ne asetetaan mahan tai suurten verisuonten päälle.
Etsi juomavettä ja ruokaa
Ihminen pysyy hengissä kolme vuorokautta ilman vettä, mutta jo vuorokauden jälkeen nestehukka alkaa vaikuttaa toimintakykyyn. Vettä pitäisi selviytymistilanteessakin juoda vähintään yksi litra päivässä.
Jos metsässä on lunta, siitä saa sulatettua vettä. Jos lunta ei ole, selviytyjän pitää etsiä metsästä järvi, lähde, puro tai oja, jossa vesi virtaa. Jos mahdollista, vesi on ennen juomista hyvä keittää tai puhdistaa vedenpuhdistustabletilla.
Vesi olisi hyvä juoda lämpimänä, koska kylmä neste jäähdyttää kehoa entisestään.
Ihmisen pitäisi saada päivässä energiaa noin 500 kcal:n verran, jotta hänen verensokerinsa ei laskisi.
Verensokerin lasku vaikuttaa ihmiseen monin tavoin. Lihasvoima alkaa laskea, tehokas työskentely vaikeutuu, mieliala laskee ja päätöksenteosta tulee koko ajan vaikeampaa. Myös väsymys, haluttomuus ja itsekeskeisyys ovat seurausta verensokerin laskusta.
Talvisesta metsästä energiaa saa helpoimmin männynneulasteestä. Kourallisesta männynneulasia keitetyssä teessä on energiaa yhden sokeripalan eli noin 10 kcal:n verran. Siitä saa myös C-vitamiinia.
Hiilihydraatteja saa myös järviruo’on ja osmankäämän juurista, naavasta sekä kuhmu- ja isohirvenjäkälästä.
Pidä itsesi liikkeessä ja puuhakkaana
Selviytymistä haittaavat myös pelko ja yksinäisyys. Pelko on luonnollista, mutta sen ei saa antaa kehittyä paniikiksi.
Yksinäisyys alkaa pidemmän päälle vaikuttaa mielialaan. Keksi tekemistä ja pidä itsesi kiireisenä, niin et ehdi miettiä yksin olemista.
Muista myös järkevät päätökset pukeutumisessa. Kun teet fyysistä työtä tai liikut paljon, riisu vaatetustasi kevyemmäksi estääksesi hikoilua.
Kylmettymistä estät parhaiten pysymällä liikkeessä.
Selviytymistilanteen pitkittyessä ja proteiinitarpeen kasvaessa voi joutua miettimään myös eettisiä kysymyksiä, esimerkiksi eläimen tappamisen oikeutusta oman selviytymisensä vuoksi.
Talviselviytymiskurssilla opetettiin pyydystämään pienriistaa erilaisilla ansoilla. Kurssilaiset saivat myös harjoitella eläimen mahdollisimman kivutonta lopettamista lähikanalan jo muutenkin kuolemantuomion saaneilla kanoilla.
Löydä tie pois
Selviytymistilanteeseen voi joutua esimerkiksi eksymällä metsään, joutumalla onnettomuuteen hiihtoreissulla tai selviämällä hengissä lentokoneen putoamisesta.
Tärkeä taito on myös osata navigoida metsästä ulos. Ilmansuuntia voi päätellä muun muassa auringon liikkeistä: noususta idästä ja laskemisesta länteen.
Osviittaa saa myös puista ja kasveista: ne ovat usein eteläpuoleltaan tuuheampia kuin pohjoispuoleltaan.
Missä olemme?
Kompassin ja kartan avulla suunnistaminen on helppoa. Kurssilla se tehtiin kuitenkin äärimmäisen vaikeaksi eli se toteutettiin yöaikaan kumpuilevassa, vaikeakulkuisessa maastossa.
Auta voimiesi mukaan muita
Väsyneenä ihmiset kääntyvät usein sisäänpäin ja heidän itsekeskeisyytensä kasvaa. Jos et ole selviytymistilanteessa yksin, muista silti auttaa vielä itseäsikin uupuneempaa kaveria.
Katso videolta, kuinka talviselviytymiskurssin osallistujat kommentoivat kokemaansa kurssin päätteeksi.
