Terveys

Onko syytä huoleen, jos muisti pätkii jo keski-iässä? Lääkäri vastaa 10 kysymykseen muistiongelmista

Muistiongelmat voivat kiusata jo keski-iässä, sillä muisti menettää iän myötä joustavuuttaan aivan kuin iho. Ihon kosteuttamiseen on voiteita ja seerumeita, mutta miten vanhenevaa muistia hoidetaan?
19.10.2019 Teksti: Virve Järvinen Kuvat: iStock

1. Aivot alkavat kutistua jo alle kolmekymppisenä. Alkaako siitä muistiongelmat?

Aivot ovat tehokkaimmillaan ja pulleimmillaan noin 25-vuotiaana, jonka jälkeen ne alkavat kutistua ja hidastua. Ne koostuvat sadasta miljardista hermosolusta, joiden määrä alkaa huveta heti syntymän jälkeen. Nämä luonnolliset muutokset eivät vaikuta muistiin ja kykyyn oppia uutta.

Aivojen kapasiteetti riippuu siitä, miten niitä käyttää. Uusia hermosoluja ja niiden välisiä yhteyksiä syntyy, kun aivot saavat haasteita. Mitä enemmän käyttää aivoja, sitä vastustuskykyisemmät ne ovat ikääntymistä ja muistisairauksia vastaan.

2. Voiko jo nelikymppisen muisti olla mennyttä?

Ihan kuten iho myös muisti vanhenee, ja se alkaa heiketä nelikymppisenä. Se ei onneksi tuolloin näy käytännössä, koska elämänkokemus auttaa paikkaamaan muistissa tapahtuneita muutoksia.

Muisti voidaan jaotella aistimustyypin ja keston mukaan kielelliseen ja näönvaraiseen muistamiseen sekä lyhytkestoiseen työmuistiin ja pitkäkestoiseen muistiin. Jos nelikymppisenä opiskelee aktiivisesti vierasta kieltä, kielellinen muisti on silloin luultavasti vahvempi kuin nuorena aikuisena.

Viisikymppisenä voi huomata muistin vanhenemisen unohteluista ja hitaudesta: kiireessä jumppakassi jää kotiin ja jumpan askelkuvioita pitää kerrata entistä enemmän.

3. Onko opiskelu ainut keino pitää muisti virkeänä?

On totta, että korkeasti koulutetuilla on muita vähemmän muistisairauksia. Koulutus ohjaa heidät monesti työhön, joka sisältää ongelmanratkaisutehtäviä eli aivoille tarpeellisia ärsykkeitä.

Ihmisen aivot muovautuvat koko eliniän, ja eri elämänvaiheissa ne saavat ärsykkeitä eri asioista. Kun Lontoon taksikuskien aivoja tutkittiin aikana ennen navigaattoreita, havaittiin, että heillä lähimuistista vastaava aivojen hippokampus oli keskimääräistä suurempi. Se kasvoi, kun kuljettaja joutui painamaan mieleensä katujen nimiä ja reittejä.

Muistin kannalta opiskelu on aina höydyllistä, muttei välttämätöntä. Aivot aktivoituvat, kun ihminen tekee asioita, joista hän on aidosti kiinnostunut. Kiva harrastus on muistin hyvä kaveri.

4. Pitääkö muistin takia aina vaivata päätä?

Esimerkiksi käsityöt, matkailu ja kulttuurin kuluttaminen tukevat muistia yhtä tehokkaasti kuin sudokut. Uudet kokemukset ja rutiinien rikkominen aktivoivat aivoja: Vaihtele työmatkaan käyttämääsi reittiä. Tee ruokaostokset vieraassa kaupassa. Lataa kahvinkeitin välillä heikommalla kädelläsi.

Aivoterveyden kannalta aivojen käytön ja levon tulisi olla tasapainossa. Jos töissä tai opinnoissa aivot pakertavat, vapaalla niiden olisi hyvä antaa palautua, esimerkiksi luonnossa vaeltelemalla. Jos työ hoituu rutiininomaisesti, vapaa-ajalla aivoja pitää haastaa.

5. Miten keski-iässä voi suojella muistia?

Aivoterveyteen kannattaa alkaa panostaa jo keski-iässä. Sydänterveydelle tärkeät tekijät ovat myös aivoille tärkeitä. Keski-iän terveelliset elintavat voivat lykätä muistisairauksien puhkeamista kymmenellä vuodella.

Säännöllinen liikunta on tärkein asia, mitä keski-ikäinen voi muistinsa eteen tehdä. Keski-ikäisillä, aktiivisesti liikkuvilla henkilöillä muisti säilyy iäkkäänä parempana kuin vähemmän liikkuvilla.

Tämä selittyy sillä, että muistisairauksiin johtavat muutokset saavat aivoissa alkunsa arviolta parikymmentä vuotta ennen oireita. Liikunta puree tehokkaasti muistisairauksien merkittäviin riskeihin eli ylipainoon, korkeaan kolesteroliin ja kohonneeseen verenpaineeseen.

6. Onko liikuntalajilla väliä?

Kaikki liikunta aktivoi aivoja, mutta aivot tykkäävät eniten rytmisdynaamisista lajeista. Mutta jos esimerkiksi tanssi, suunnistus tai mailapelit eivät kiinnosta, on parempi liikkua itselle mieluisalla tavalla kuin olla täysin liikkumatta.

Vaihtelu haastaa aivoja, mutta se ei tarkoita sitä, että aina pitäisi opetella uusia lajeja. Älypuhelimesta löytyy sovelluksia, joiden avulla voi suunnitella uusia kävelyreittejä. Matkan varrella voi bongata lintuja tai kaupungin nähtävyyksiä.

7. Onko syytä huoleen, jos jo keski-ikäisenä unohtelee asioita?

Työikäisen muistiongelmat johtuvat useimmin aivojen ylikuormituksesta ja kiireestä. Aivot tarvitsevat palautuakseen lepoa ja unta, jonka aikana ne puhdistuvat muistia haittaavista kuona-aineista. Aivojen päiväaikaisen vireystilan kannalta 7–8 tunnin uni on ihanteellinen.

Kiireessä tiedonkäsittely on pinnallista eivätkä asiat tallennu muistiin. Muistilaput, listat ja kalenteri ovat hyviä apukeinoja muistin ulkoistamiseen. Asiat jäävät päähän paremmin, kun tekee yhden asian kerrallaan eikä esimerkiksi yritä samaan aikaan kuunnella ja kirjoittaa.

8. Miten eläkeläisen muistiongelmat pidetään kurissa ja muisti virkeänä?

Eläkkeellä pitäisi jaksaa olla kiinnostunut ympäristöstä ja muista ihmisistä. Keskusteleminen ja ajatusten vaihtaminen muiden kanssa aktivoivat aivoja ja lisäävät hermosolujen välistä toimintaa. Ellei kotona ole juttukaveria, sellaisen voi löytää harrastusten parista. Sosiaalinen media ja puhelin tarjoavat sosiaalisuutta, jos kotoa on vaikea poistua.

9. Paranevatko iäkkään muisti ja muistiongelmat lisäravinteilla?

Omega-3-rasvahapot edistävät hermosolujen välistä toimintaa. Muistisairauksia sairastavilla on usein puutetta B12-vitamiinista ja folaatista. Näitä kumpaakin saa ruoasta: omega-3-rasvahappoja rasvaisesta kalasta ja folaattia vihreistä kasviksista ja täysjyväviljasta.

Pitkäaikainen B12-vitamiinin puute haittaa muistia, ja sen imeytyminen voi heikentyä ikääntyessä. Sitä ei kannata ottaa purkista ennen kuin tarve on selvitetty verikokeella.

Sydämelle hyvää tekevä, kasviksia, kalaa ja kotimaisia marjoja sisältävä ruokavalio on hyväksi myös aivoille.

10. Koska muisti kannattaa testauttaa?

Jokainen meistä unohtelee asioita, nimiä ja tapaamisia, eikä satunnaisista unohteluista tarvitse huolestua, sillä kiire kuormittaa muistia.

Mutta jos muistiongelmat haittaavat arjessa tai muisti aiheuttaa vaaratilanteita, kannattaa käydä lääkärin pakeilla. Lääkäri kertoo, tarvitaanko muistitestejä.

Asiantuntijana neurologian dosentti Jaana Suhonen, Terveystalo ja Seppälääkärit, Jyväskylä

 

Lue myös

Suosittelemme