Näyttelijä Anu Sinisalo: ”Koira on parempi valinta kuin yksikään ihmissuhde”
Näyttelijä Anu Sinisalo näkee maailman uhat mutta kieltäytyy antamasta niille liikaa valtaa. Ylikuormitusta Anu pyrkii välttämään metodilla, joka vaatii läsnäoloa ja itsetutkiskelua.
Anu tekee paljon mielikuvaharjoitteita ja harrastaa meditointia, kun siltä tuntuu. – Se maadoittaa ja antaa energiaa.
Näyttelijä Anu Sinisalo näkee maailman uhat mutta kieltäytyy antamasta niille liikaa valtaa. Ylikuormitusta Anu pyrkii välttämään metodilla, joka vaatii läsnäoloa ja itsetutkiskelua.
Siinä se on: täydellinen saaristoidylli. Anu Sinisalo, 58, istuu Sipoon Gumbostrandin rannassa, tähyilee merelle ja etsii katseellaan uimaportaita. Maisema tarjoilee kesähellettä, kallioisia saaria ja laiturin, josta voisi mahdollisesti pulahtaa mereen. Anu nauttii luonnonvesissä uimisesta niin paljon, että kantaa mukanaan aina varmuudeksi uimapukua ja pyyhettä.
– Kun tältä kesältä peruuntui yksi iso televisiotuotanto, olin ensin harmissani, mutta nyt ajatus väljemmästä aikataulusta tuntuu hyvältä ja tarpeelliselta, Anu pohtii.
Viime kuukausina joutilaat hetket ovat olleet vähissä. Keväällä Anua työllistivät Pohjolan laki -sarjan kuvaukset sekä kotimaan teattereita kiertänyt Kaikki ystäväni -näytelmä. Parhaillaan häntä nähdään Murha Hangossa -sarjassa.
Anu tietää olevansa onnekas, sillä hän on pystynyt elättämään itsensä unelma-ammatissaan näyttelijänä pian kolmekymmentä vuotta. Hektisten kausien kääntöpuolikin on tosin tullut tutuksi.
– Minulla ei ole koskaan virallisesti todettu uupumusta, mutta olen minä sen kokenut. Nykyään tunnistan onneksi varoitusmerkit ajoissa. Kun päässä alkavat kieppua vain negatiiviset ajatukset ja unirytmi menee sekaisin, on korkea aika viheltää peli poikki.
Lue myös: Eero Aarnio asuu unelmiensa kodissa järven rannalla – jopa saunaoluille on oma paikkansa
Arki antaa turvaa Anu Sinisalolle
”Joskus tuntuu, että elämme omituisessa hypetyksen kulttuurissa, jossa kaiken pitäisi olla räjähtävää ja ihmeellistä ollakseen täydellistä. Itse tulen onnelliseksi jo siitä, että istahdan kotona teekupillisen kanssa parvekkeelle.
Olen aina tykännyt arjesta. En näe sitä pakollisena huoltotoimenpiteenä, joka pitäisi suorittaa äkkiä pois alta, jotta päästään itse asiaan eli viikonloppuun. Ehkä siihen on vaikuttanut epäsäännöllinen työnikin: freelancerinä en kulje kahdeksasta neljään -rytmissä, vaan työ ja vapaa-aika limittyvät toistensa sekaan.
Arki edustaa minulle turvaa, joka rakentuu tavallisista pienistä askareista. Eikä se tarkoita pelkkää rutiinien toistamista: usein annan asioiden vain tapahtua. Kaivan esiin akryylivärit maalatakseni tai lähden hetken mielijohteesta uimaan. Saan valtavasti iloa ihan tavallisista jutuista, kuten kaupassa käymisestä ja siivoamisesta.
Nautin matkustamisesta, mutta huomaan, että parhaiten viihdyn nykyään kotona. Se on henkisesti merkityksellinen tila, jossa ei tarvitse pukea ylleen työtakkia tai vetää muitakaan rooleja. Kotona minulla on lupa olla juuri se mikä olen, se tuntuu vapauttavalta.
Nuorempana kotini ovet olivat aina auki vieraille: ihmisiä tuli ja meni. Sekin oli ihana vaihe, mutta en välttämättä jaksaisi sitä enää. Nykyään olen tarkka siitä, kenet päästän kotiini. Työssä olen jatkuvasti ihmisten ympäröimänä, koti on vastapainoa sosiaalisuudelle.
Iän myötä olen muuttunut harkitsevammaksi. Voin kyllä katsella asuntoilmoituksia, mutta jahkailija sisälläni herää heti, jos pitäisi alkaa järjestää raha-asioita ja muuttoa.
Lähtemisestä on tullut muutenkin vaikeampaa. Välillä pelkkä ajatus kotioven sulkemisesta tuntuu raskaalta, varsinkin jos määränpää ja siihen liittyvät prosessit ovat vieraita. Kai siihen liittyy irrottautumisen haikeutta ja uutuudenpelkoa.”
”Olen tehnyt paljon töitä mieleni kanssa”
”Näyttelijän työhön liittyy usein tilanteita, joissa ympärillä on valtavasti kuormittavaa hälyä. Televisiotuotannoissa aikataulut ovat tiukkoja, ja teatterin näytöksissä on pystyttävä virittämään itsensä tilaan, jossa kaikki padot aukeavat lavalla juuri oikealla hetkellä.
Oma taikavoimani on kupla, johon pystyn sulkeutumaan niin, että kuulen kuitenkin koko ajan, mitä ympärilläni tapahtuu. Olen rakentanut itselleni henkiset vastamelukuulokkeet, joiden avulla kerään itseeni rauhaa, vaikka muut säntäilisivät ympärillä. Ikä ja kokemus ovat auttaneet energiatasojen säätelyssä niin, etten tuhlaa voimia silloin, kun olen odotustilassa.
Jos joku hoputtaa, että enää viisi minuuttia aikaa, voin juoda vielä aivan rauhassa kahvit, sillä tiedän kyllä ehtiväni. En halua lietsoa kiireen tunnetta, sillä siinä tilassa olen harvoin yhtään tehokkaampi. Hoputettuna sorrun vain sähläämään, ja kaikki voi mennä pieleen.
Olen tehnyt vuosien varrella paljon töitä mieleni kanssa, jotta en lähtisi suorittamaan asioita. Vaadin itseltäni paljon ja olen siksi välillä liian kova itseäni kohtaan. Jännitän yhä hirveästi ennen esiintymistä, mutta pystyn käsittelemään pelon tunteita niin, etten lamaannu.
Aina mielenhallinta ei ole helppoa. Kun kohdalle osuu päivä, jolloin töissä pitäisi edistää viittätoista asiaa ja taltuttaa vielä kotona pyykkikasoja ja veroilmoituksen kuittipinoja, stressitasot alkavat nousta. Silloin joudun tietoisesti pysäyttämään itseni ja toteamaan ääneen, että nyt kaikki seis, ota rauhassa.
Tarvitsen silti aikatauluja ja määräpäiviä. Ilman niitä en saisi mitään aikaiseksi, haahuilisin vain ympäriinsä. Toisaalta vapaa lilluminen on usein tarpeellinen tila: se on juuri se hetki, jolloin mieli on luovimmillaan.”
Anu uskoo positiivisuuden voimaan
”Herään lähes poikkeuksetta hyväntuulisena ja koen vahvaa kiitollisuuden tunnetta elämästäni. Nautin rauhallisista aamuista ja saatan pysähtyä välillä pitkin päivää puhtaaseen onnellisuuden tunteeseen.
Koen, että positiivisuus on myös valinta. Olen valinnut idealismin ja pidän siitä kiinni. Se on parasta maaperää kiitollisuudelle ja ilolle. Jos olisi olemassa emotionaalinen ruokaympyrä, negatiivisuus olisi omalla kohdallani vain pieni siivu sitä.
En ymmärrä vallalla olevaa henkeä, jossa idealismi ja terve naiivius yhdistetään tyhmyyteen. Ne antavat minulle uskoa ja toivoa maailmassa, jossa on tällä hetkellä aivan liikaa uhkia. Jos keskittyisin vain pelkoihin ja negatiivisuuden kierteeseen, minulla ei olisi pian mitään kiinnekohtaa, mihin tarttua. En halua elää sellaisilla asetuksilla.
Toki tiedostan, että tämä on myös etuoikeutetun ihmisen puhetta. Vaikka minäkin olen kokenut vastoinkäymistä ja surua, perusasiani ovat hyvin. Olen terve, minulla on koti ja mahdollisuus ostaa ruokaa kaupasta. Kaikilla ei ole.
Välillä vastaan tulee päiviä, jolloin valun synkkyyteen ja yltiörealismiin. Sekin kuuluu asiaan. Silloin ryven kunnolla, sillä en halua myöskään työntää negatiivisia tunteita väkisin pois.
Oleellisinta on kysyä itseltä pimeimpinä hetkinä, mistä huono olo johtuu. Itsereflektointi vaatii rehellisyyttä ja mielen tonkimista, mutta palkitsee aina lopulta. Tekee hyvää pysähtyä miettimään, mistä oikeasti nautin ja mitä elämässä haluan.”
Vahva luontosuhde on kannatellut Anua lapsesta saakka
”Säännönmukaisuus ei ole ollut harrastuksissa ikinä minun juttuni. Kun joku kertoo, että tässä iässä pitäisi huolehtia lihaskunnosta, nyökkäilen heti innokkaana.
Saatan jopa innostua täysillä jostain uudesta lajista, mutta ennen pitkää vastaan tulee jotain mielenkiintoisempaa, ja sitten kaikki vain jää. Joskus toivon, että löytäisin sisältäni pienen insinöörin, jolla on kyky sitoutua, mutta sitä kaveria ei ole vielä näkynyt.
Toisaalta olen miettinyt, mikä olisi lopputulema, jos hyvinvoinnin ylläpitoon ei liittyisi niin valtavasti sääntöjä ja ohjeistuksia. Olisimmeko paremmassa kunnossa, jos kuuntelisimme enemmän kehoamme ja eläisimme sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä?
Minulle luontevin tapa liikkua on lähteä kävelylle tai pyörälenkille. Löysin kierrätyssivuston kautta itselleni juuri uuden polkupyörän, jolla aion fillaroida pitkin Helsinkiä. Kotini lähellä Haagassa on onneksi loistavat ulkoilumahdollisuudet.
Olen viettänyt pikkutytöstä lähtien paljon aikaa luonnossa. Totuin käymään metsässä mummin ja vaarin kanssa ja asuin kesät maalla mökillä. Tykkään tutkia kasveja, mutta en ole mikään nippelitiedon kerääjä, joka tietäisi eri lajien latinankieliset nimitykset.
Kävellessäni Helsingin Keskuspuiston reiteillä valtaosalla vastaantulijoista on kuulokkeet päässään ja kädessä urheilukello, jolla he mittaavat suorituksiaan.
Itse haluan pitää kaikki aistit auki luonnossa liikkuessani, sillä uskon luonnon parantavaan voimaan. Tavoitan kävelylenkeillä nopeasti meditatiivisen flow-tilan, josta saan valtavasti voimaa.
Minua huolestuttaa se, että me ihmiset olemme kasvaneet erillemme luonnosta. Luontosuhteen pitäisi olla Unescon suojelukohde, jota voisimme vaalia enemmän. Lyhytkin kävely metsässä laskee tutkitusti stressihormoni kortisolia.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Henna, 44, rentoutuu hakkaamalla halkoja: ”Huolellisesti tehty halkopino on todella kaunis”
Koira voittaa ihmissuhteet
”Olen tullut siihen tulokseen, että koira on parempi valinta kuin yksikään ihmissuhde. Olen oppinut lemmikkien ansiosta valtavasti itsestäni, luonnosta ja tästä maailmasta. Koirilla on usein hyvä huumorintaju ja kyky aitoon iloon, mutta ne ovat myös taitavia manipuloimaan meitä.
Minulla on ollut lemmikkejä lapsesta saakka. Viimeisin eläinkumppanini rescuekoira Pinja eli kanssani yli kuusitoista vuotta. Se oli pieni mutta hyvin itsetietoinen narttukoira, joka otti ylväästi paikkansa sohvan selkänojalla ja osasi panna muut koirat ruotuun pelkällä katseellaan.
Tykkään tarkkailla koirien elekieltä siinä missä ihmisiäkin. Eläimilläkin on oma tapansa puhua ja jättää viestejä tulkittavaksi rivien väleistä.
Poikani Aleksin koira Kaiku huomaa heti, jos olen siirtänyt jonkun esineen paikkaa kotona. Se menee tavaran eteen ja vilkaisee sitten minua kysyen, että mitä ihmettä tämä tekee täällä.
On hellyttävää, että eläimet muuttuvat ikääntyessään aivan samalla tavalla kuin me ihmiset. Niistä voi tulla hajamielisempiä, lempeämpiä tai äkäisempiä.
Pinjan kuolemasta on vielä lyhyt aika, mutta tiedän jo, että jossain vaiheessa otan uuden koiran. Todennäköisesti pienikokoisen kaverin, joka kulkee mukana reissuillani kätevästi kantokassissa.”
Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 30/2024.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous