Laskiaisviikonloppu

Laskiaiasviikonloppu

Täällä ei ollut pelkästään laskiainen ja ystävänpäivä, vaan myös äitienpäivä samana sunnuntaina, phuuh.

Ensi viikolle ennustetaan vesisadetta; lähdimme ulos nyt kun voimme – omassa ja Hilden porukassa. Suksilla tai ilman. Olli alkaa jo olemaan niin iso että se pakkasi reppuunsa omat eväät ja polttopuita ja lähti kymmenen muun pojan kanssa laskemaan mäkeä ja grillaamaan. Sama meno niillä on kuin meilläkin eli aina lämpimät juomat ja ruoat ja nuotiot mukaan, mutta alkavat jo retkeilemään ilman aikuisia. Olli on muuten valinnut yläasteella sellaisen vapaavalintaisen ulkoilulinjan ja mainitsee usein biologian lemppariaineekseen. Ei kai ihme. Kyllä se vaan mullekin on suurinta luksusta toi raitis ilma ja luonnossa liikkuminen – isästään puhumattakaan. Enkä muuten varmaan oikein voisi elää miehen kanssa, joka ei tykkää ulkoelämästä. Aika paljon saa olla eräjorma.

Täällä ei ole muuten vielä koskaan mun aikana jäätynyt meri näin, että pääsisi jäälle. Eikä edes näöllisesti. Ei koskaan, siis 15 vuoden aikana. Olen luullut, etteivät ne koskaan jäädykään. Eikä nyt oo mitenkään hirmu kylmää ollut, mutta tarpeeksi kylmää tarpeeksi kauan. Ja kaikki ovat jäällä. Luistimet on ihan loppuunmyyty.

Aamupalaksi viikonloppuisin nautimme melkein aina smoothieita; eniten juuri tällä kokoonpanolla eli mansikkaa, mustikkaa, banaania, avokadoa, maitoa ja ananasmehua. Yksi munakin mieluusti, mutta ne olivat pääseet loppumaan. Laiskottelemme, venytämme aamupalaa, makailemme sohvalla puhelimet kädessä ja löhöilemme, kunnes kyllästymme ja lähdemme ulos. Olemme kai vähän levotonta porukkaa, sohva ei kauaa houkuttele jos ulkona on valoa. Mutta luulen, että se on vähän tottumuskysymys. Se on vähän millaisia tapoja itselleen tekee – ja haluaa tehdä. Tykkään laiskotella, mutta vielä enemmän tykkään tehdä jotain. Saada aikaiseksi.

Tällä energialla on hyvä aloittaa uusi viikko taas. Maailman parhaalla vitamiiniruiskeella. <3