Syksyksi tummempi granny

Jee! Minulla on uudet hiukset! Olen niin innoissani, että tänään postailen kuvia uudesta väristäni. Olen tässä postaillut pitkiä postauksia, joten otetaanpas vaihteeksi lyhyempää ja aivot narikkaan -meiningillä oleva sisältö.

Minulla on ollut reilun vuoden projekti muuttua tummahiuksisesta vaaleahiuksiseksi. Vuosi sitten keksin, että haluan harmaat hiukset. Matka on ollut pitkä ja se on toteutettu hiusten kunnon hinnalla, mutta nyt minä vihdoin olen granny.

Kävin tiistaina testaamassa seuraavana päivänä lanseeraukseen tuleen Schwarzkopfin Fibreplex-värikäsittelyn. Kyseessä on vastaava hiuspalvelu, kuin Olaplex, mutta muutamilla pienillä eroavaisuuksilla. Postailen siitä sitten myöhemmin. Minulla on ennen ja jälkeen -kuvia, mutta nyt ensin haluan tunnustella, että eroavatko nämä kaksi käytännössä toisistaan.

Kesällä olin jo todella blondi ja harmahtava, mutta nyt sävy on sellainen trendi-granny. Nyt syksyksi oli kiva saada vähän tummempi sävy, joka ei mielestäni näissä kuvissani ei näy ihan niin tummana, kuin oikeasti ovat.

Voisi luulla, että harmaa olisi jotenkin tylsä ja massaan hukkuva. Ei ole! Harmaa on aika rohkea väri. Minusta harmaa vaatii enemmän rohkeutta kantajaltaan, kuin punainen. Punaisia, jopa niitä kirkkaanpunaisia näkyy suomalaisessa katukuvassa paljon, on vuosikymmeniä näkynyt. Harmaita taas… lähinnä vain iäkkäämmässä sukupolvessa. Kunnes nyt tämän granny -trendin myötä niitä on enemmän. Meillä Kouvolassa en ole törmännyt yhteenkään nuoreen grannyyn ja huomaan, että hiusteni väri on kääntänyt päitä. Helsingissä taas… ei siellä kukaan kiinnitä huomiota. Siellä on kaikki niin nähtyä.

Tyvi oli minulla koko kesän yksi murheenkryyni. Se hehkui lämpöisenä. Nyt tyveen on sitten vedetty reilusti vielä tummempaa, jotta se kultaisuus saataisiin piiloon. Tiedän, että ongelma ei ole poistunut. Hyvin pian tyvi alkaa haalistua ja siniset pigmentit katoavat väristä, joten se muuttuu lämpimämmäksi. Lisäksi, kun alla oleva sävy on ollut hyvin kultainen.

Hassua on se, että nyt kun tyvi on reilusti tummempi ja sitä on liu’utettu hieman pidemmälle, niin näytän taas tummalta, kun vedän hiukseni taakse. Hahhahaa! Rakastan tällaisia muuta itsesi eriväriseksi -hiuksia. Voin olla tummahiuksinen tai vaaleakutrinen – riippuu siitä miten hiukseni laitan. Hauskaa! Olihan minulla sama juttu edellisenkin sävyn kanssa, mutta nyt tosiaan tyvi on huomattavasti tummempi. Olen tässä kuvassa, kuin ennen vanhaan – silloin kun minulla oli viileät mustanruskeat hiukset.

Tiedättekö miten hyvältä tuntuu vihdoin olla siellä mitä on tavoitellut? On teilläkin varmasti ollut omat hupinsa, kun aina se Minna on erivärinen meikkipostauksissa. 😀 Milloin vaaleus on lähtenyt itsekseen tummumaan, milloin se on taas käynyt vaalennuksessa ja miten se on jaksanut taittaa lämpiä sävyjä shampoiden ja muiden sävytteiden kanssa.

Nyt olen tässä mitä olen tavoitellut, mitähän sitten tulevaisuudessa? Meinaan jotain ponitukkaa kokeilla. Haluan lilaa ja vaaleanpunaista, eli Twilight-tukka. Ei tietenkään koko päätä, vaan jotain hauskoja raitoja tai osioita. Saa nähdä olisiko ponitukan aika sitten keväällä? Nyt fiilistelen mumppana. 😉

Mitäs tykkäätte tästä jo ehkä hiipumassa olevasta hiustrendistä? Onko grannyt hottia vai liian outoja nuorella ihmisellä?

 Seuraa minua Facebookissa, Instagramissa, Bloglovin´ssa, sekä Youtubessa