”Eikö sinulle mikään riitä?”

”Aamulla heräsin tyhjään vuoteeseen. Puolisoni nukkui siinä kyllä, mutta hän on vain ihmisen muotoinen hahmo joka jakaa saman sängyn.

Sain eilen kosketusta. Makasin hänen allaan, kun hän tyydytti tarpeensa minuun. Olen väsynyt sanomaan ei. Onneksi tätä tapahtuu vain kerran kahteen viikkoon. Olen väsynyt myös pyytämään itselleni. Ei ole minun ongelmani jos sinä et osaa nauttia. Sanoi hän viimeksi panonsa jälkeen, kun pyysin, että hän tyydyttäisi minut muulla tavoin. Jatkoi, että ei kuulu hänen tapoihinsa. Eikö sinulle mikään riitä.

Olen väsynyt arkeeni. Suoritan sen yksin. Olen pyytänyt mieheni osallistumista. Hän sanoo osallistuvansa. Tarjoaa puitteet. Eikö sinulle mikään riitä.

Illalla kaiken tultua maaliinsa istun sohvalla väsyneenä. Fantasioin, että viereeni tulisi ihminen. Ottaisi minut syliin ja vain pitelisi. Ottaisi minut huomioon naisena. Näkisi minut naisena ja rakastuttuna. Antaisi minulle suudelmia ja nautintoa. Minulle, naisena ja rakastettuna.

Se minulle riittäisi, mutta se on liikaa pyydetty.

En haluaisi olla näin väsynyt, sillä jos olisin enemmän jaksava niin lähtisin.

Vielä tulee se päivä jolloin minä lähden.”