”Pyysit tarinoita isistä.
Minäkin kuulun niihin, jotka ei juhli isänpäivää, ei ole paljonkaan hyvää muisteltavaa. Hän on kuollut jo reilut 10 vuotta sitten, ikävä ei ole ollut kun ei ole mitään mitä ikävöisi.
Narsisti (sanaa käytetään liiankin heppoisasti monesti mutta hän oli ),
Lääkäri joka osasi esittää mukavaa ja höveliä seuramiestä, mutta omalle perheelle täysi monsteri ja vittumainen ihminen.
Koskaan ei voinut tietää mistä suuttuu ja keksii että on oikeus lyödä, haukkua, nolata. Osansa sai kaikki perheenjäsenet.
Minua on retuutettu hiuksista pitkin lattiaa, lyöty koiranremmillä, tönitty (taisi yrittää työntää rappusia alas) .
Joskus antoi jotain lahjoja, mutta saattoi myöhemmin ottaa pois syystä x koska ei oltu käyttäydytty hänen mielestään oikein.
Useita kertoja uhkasi jonkun (useimmiten äidin ampumisella) .
En edes yritä listata mitä kaikkea vuosien varrella teki.
Aikuisena lopulta jossain vaiheessa katkaisin täysin välit. Oli itselleni paras ja oikea päätös.
Hyvä vanhempien koulutus ja hienot materiaaliset puitteet eivät takaa turvallista lapsuutta.”
Kommentit