Havaintoja parisuhteesta

”Koen olevani parempi ihminen, nainen ja vaimo saatuani kokea tämän seikkailun”

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

Näytit minulle minut

Joskus pettäminen voi olla pitkän parisuhteen ja naisen itseluottamuksen pelastus. En ole ylpeä siitä mitä tein, mutta ihmeen kiitollinen, että niin tapahtui. Tapasin hänet työn merkeissä. Autoin häntä, kuten olin auttanut kymmeniä, ehkä satoja ihmisiä avaamaan henkisiä jumeja ja pääsemään eteenpäin. Sellainen auttamistyö vie keskustelut suoraan syvään päähän, elämän peruskysymysten äärelle. Rakastan työtäni, sillä se antaa mahdollisuuden kurkistaa suoraan toisen ihmisen sisimpään, joka on niin kiehtovaa. Olen aina pitänyt kiinni etiikastani ja rajoistani, vaikka
asiakkaisiin olisi ollut helppo ihastua. En ole päästänyt itseäni sinne, vain iloinnut ja ollut kiitollinen, että olen löytänyt työn jolla on merkitys.

Hän oli erilainen. Heti ensi tapaamisessa oli käsin kosketeltavaa värinää ja jännite välillämme kasvoi ja kasvoi mitä useammin tapasimme. Olin omassa elämässäni haastavassa paikassa ja turhautunut pitkään parisuhteeseeni ja etenkin sen fyysiseen puoleen. Se oli asia, josta en ollut puhunut kenellekään mutta joka oli jo pidempään varjostanut mieltäni. Periaatteessa kaikki oli hyvin, elin rakastavassa, turvallisessa suhteessa ja minulla oli kaikki… paitsi romantiikkaa, seikkailua, jännitystä. Kun on hyvin nuoresta ollut saman ihmisen kanssa, alkaa jossain kohtaa haaveilla mahdollisuudesta kokea ihastusta, intohimoa… olin seksuaalisesti aivan hukassa. Kuka minä olin? Olinko nainen ollenkaan? Kuka minua halusi tai tarvitsi oikeasti? Nainen kypsyy seksuaalisesti aivan eri tahdissa kuin mies. Jos löytää oman seksuaalisuutensa vasta 40 ikävuoden jälkeen ja puoliso sanoo suoraan, että juna meni jo… Mitä vaihtoehtoja se jättää?

Olin umpikujassa, turhautunut ja tukossa. Jossain kohtaa asiakkaani alkoi kysyä minulta kysymyksiä, vaikka sen piti olla minun tehtäväni. Oliko virhe vastata ja avata henkilökohtainen puoli näkyville? Siinä hetkessä se tuntui lohdulliselta ja tarpeelliselta, kuin tarkoitetulta. Kerroin. Itkinkin, olin pitänyt sisälläni kaikkea niin pitkään. Sain tukea ja näkökulmia. Sain myös balsamia haavoilleni, kun asiakkaani kertoi hyvin kohteliaasti mitä hän näki minussa. Hän näki sen sensuellin, seksikkään naisen, joka oli minulta ja puolisoltani ollut kadoksissa jo pitkään. Jotain tapahtui minussa tämän keskustelun jälkeen. Olin tutkinut seksuaalisuuttani tutustumalla mm. eroottisiin videoihin ja novelleihin ensimmäistä kertaa elämässäni, mutta pettymyksekseni ne eivät toimineet ollenkaan.

Eräänä lauantai-iltana tartuin koneeseen ja aloin kirjoittaa. Ulos tuli kolmessa tunnissa elämäni ensimmäinen eroottinen novelli. Se sinkoutui sormistani näppikselle kuin suunniteltuna, valmiina, niin täydellisenä alusta loppuun kuin se olisi muhinut sisälläni vuosia ja vain odottanut ulospääsyä. Arvaat
ehkä novellin aiheen? Kyllä, menin ajatuksissani pidemmälle mitä asiakkaani luona olisi voinut tapahtua. Kirjoittaminen oli valtavan terapeuttista, vapauttavaa… ja kiihottavaa. Tällaisiako ajatuksia sisälläni oikeasti oli? Oli kuin jotain pitkään jossain syvällä uinunutta olisi päässyt vihdoin vapauteen.

En tunnistanut itseäni, mutta olin iloinen, sillä luovan teon ulos päästäminen on – no, sen ymmärtää ehkä vain toinen luova. Se on valtavan tyydyttävää, kuin maailmanjärjestyksen noudattamista. Seuraavien päivien aikana kirjoitin kymmenkunta erilaista novellia. Kysyin innoissani haluaisiko puolisoni lukea tekstejäni. Ei halunnut.

Halusin kiihkeästi kertoa kirjoituksistani asiakkaalleni, josta oli tullut eroottinen mentorini, mutta samalla en uskaltanut. Etenkään sitä, että ensimmäinen tarina kertoi hänestä. Tavatessamme seuraavalla kerralla hän huomasi, että jotain oli muuttunut. Hänen kysyessään siitä kerroin, että olin löytänyt uuden kanavan purkaa tukahdutettua seksuaalienergiaani ja myös tavan tutkia omaa sisintäni ja tarpeitani. Hän oli hyvillään. Ja luonnollisesti pyysi saada lukea tekstejäni. Mietittyäni tovin lupasin lähettää niitä. En sitä ensimmäistä, mutta muita. Ensimmäisestä en tässä vaiheessa hiiskunut sanaakaan. Hän piti teksteistäni, kovastikin. Huomasin kokevani ihmeellistä tyydytystä, kun sain vilauttaa tätä puolta itsestäni vastakkaiselle
sukupuolelle ja se aiheutti siellä reaktioita. Jännite välillämme vahvistui vahvistumistaan.

Olin kotona yrittänyt muutamaan kertaan virittää keskustelua jumittuneesta tilanteestani, joka ei minusta ollut yksin minun ongelmani vaan myös parisuhteen yhteinen. Puolisoni torppasi keskusteluyritykseni yhtä monta kertaa kun aloitinkin. Asia ei kuulemma kuulunut hänelle, hän ei halunnut ottaa siihen kantaa. Olin pettynyt ja surullinen, koin, että hän käänsi minulle selkänsä. En ollut koskaan pettänyt miestäni koko pitkän parisuhteen aikana. Mutta tällainen yksin jättäminen ja suoraan sanottuna luottamuksen pettäminen hänen taholtaan oli uutta ja loukkasi.

Tuli sitten hetki, jolloin otin puheeksi jännitteen välillämme asiakkaani kanssa. Kävimme siitä huikean keskustelun. Kerroin ensimmäisestä novellista. Hän halusi lukea sen. Lähetin sen hänelle… tarina oli kuin käyttöohje mieleeni, mistä fantasioin, mitä haluaisin hänen tekevän minulle. Jokin pieni ääni minussa yritti estellä, mutta tilanne oli liian vastustamaton. En enää välittänyt. Raja oli jo ylitetty. Hän kutsui minut luokseen enkä epäröinyt hetkeäkään. Sain ohjeet miten pukeutua ja koin oloni seksikkäämmäksi kuin vuosikymmeniin.

Se mitä tapahtui tuolla käynnillä, on mielessäni kuin uni. En ole koskaan tuntenut oloani yhtä aikaa niin turvalliseksi ja halutuksi samaan aikaan. Kaikki tapahtui ehdoillani. Hän teki minulle kaiken sen mistä olin haaveillut ja enemmänkin. En ollut minä, olin joku muu. Samaan aikaan jokaista vartaloni kohtaa ihailtiin ja kehuttiin ääneen varauksetta… En ollut koskaan kokenut mitään sellaista. Hän ”uudisti” kehoni minulle, näytti sen kauneuden ja ihmeellisyyden aivan uudessa valossa. Näytti minulle minut. Niin kauniina, niin seksikkäänä ja sensuellina. Rakastuin siinä hetkessä itseeni ja
kehooni.

Ajoin kotiin pää sekaisin ja kuulostelin tunteitani. En tuntenut häpeää enkä katumusta. Olin vain valtavan kiitollinen toiselle ihmiselle lahjasta, jonka hän oli minulle antanut. Itseluottamuksen ja -arvostukseni oli juuri noussut 500 %. Hehkuin uudenlaista valoa ja voimaa. Luova energiani oli huipussaan. Tapasimme vielä toisen kerran näissä merkeissä. Opin nauttimaan kiireettömästä hemmottelusta, antautumaan täysin aistieni vietäväksi. En tiennyt, että nainen voi tulla niin monta kertaa peräkkäin ja olla heti valmis seuraavaan kierrokseen…

Salaiset kohtaamisemme paransivat tilannetta kotona. Opin itsestäni lisää, osasin nyt nauttia seksistä puolisoni kanssa enemmän. Sisäinen hehkuni varmasti säteili myös jollain tasolla hänelle asti, sillä hän halusi minua nyt enemmän ja useammin. Puhuimmekin avoimemmin suhteestamme ja sen haasteista. En rakastunut asiakkaaseeni. Olemme edelleen ystäviä, erityisiä ystäviä. Olen äärimmäisen kiitollinen pyyteettömästä ihailusta ja auttamisen halusta, jota koin saaneeni osakseni. Tarvitsin kipeästi sitä mitä hän pystyi ja halusi minulle antaa. Enää en koe tarvetta vastaaville fyysisille kohtaamisille, vaikka keskustelu onkin antoisaa. Ja asiakkaani ymmärtää ja hyväksyy sen. En olisi puoli vuotta sitten ikinä uskonut sanovani näin, mutta koen olevani parempi ihminen, nainen ja vaimo saatuani kokea tämän seikkailun.

Pyyteetön rakkaus lisää hyvää tähän maailmaan eikä se ole keneltäkään pois.”

X