”Miksi täällä tyttöjen osastolla on paljon kauniimpaa?”

Isä kertoo:

”Poika halusi polkupyörän ja löysi vaaleanpunaisen ihanuuden ja sen hän myös sai, mutta päivähoidossa hoitajat hämmästelivät usein -tuo on tyttöjen pyörä. Näin saman kyllä muidenkin ohikulkijoiden ilmeestä, mutta poikaa ei häirinnyt, ei minuakaan.

Surullinen loppu tuli vaaleanpunaiselle pyörälle, sillä eräs ilta poika pyysi maalia ja maalasi pyörän siniseksi  Vastaavan kohtalon sai vaaleanpunaista sisältäneet housut ja niissä oli sentään banaanin kuvia paljon,

Uffin laatikko nieli housut, ei kestänyt poika ympäristön paineita. Se on kyllä paljon vaadittu viisivuotiaalta, vanhempien tuesta huolimatta.”

Äiti kertoo:

”Eskarissa oleva poikani rakastui paitaan jossa oli paljon kimallusta ja joka sijaitsi vaatekaupassa tyttöjen osastolla. ”Miksi täällä tyttöjen osastolla on paljon kauniimpaa?”. Poikani kysyi.

Ostettiin pojalle paita. Hän laittoi sen päällensä kun vanhempani tulivat käymään. ”Et kai se sinäkin ala pukea pojastasi tyttöä, ei kai se ole missään kodin ulkopuolella näyttäytynyt tyttöjen paidassa”. Äitini sanoi. Pojan mummi. Pojan kuullen. Sen jälkeen poika ei ole paitaa käyttänyt.”