Havaintoja parisuhteesta

”Mitä sä nyt oikein nipotat?”

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

”Mahtavaa, että sinunkaltaisesi tyyppi tekee tilastoista ja tarinoista eläviä, kiitos!

Oma tarinani on ehkä hiukan erilainen, mutta silti niin samanlainen…

Omista vanhemmistani isä on ollut se, jolla on ollut seksuaalisesti traumaattinen lapsuus. Siitä johtuen tai siitä huolimatta meiltä on kotoa aina löytynyt pornoa/seksileluja. Valitettavan pienenä jo tutustuin tähän maailmaan. Lueskelu, ihmettely ja näkeminen ei ehkä tehnyt varsinaista vahinkoa, mutta teki aiheesta ”liian tutun” jo liian varhain.

Olin pieni ekaluokkalainen, kun perinteinen namusetä pysäytti auton koulutien varteen ja avasi ikkunan kohdallani. Mies istui kuskin paikalla kartta sylissään ja pyysi kyytiin; voisin opastaa hänet etsimäänsä paikkaan. Tässä kohtaa vielä jotkut herätyskellot soivat ja tietenkin kieltäydyin kyydistä. Tästä mies ei lannistunut vaan kysäisi perään, että voisinko hiukan hieroa häntä? En muista mitä tähän kysymykseen vastasin, mutta ajatus ei tuntunut pahalta, sillä olenhan ennenkin nähnyt hartioden hierontaa yms.

Kun mies siirsi kartan sivuun, niin en enää pystynytkään sanomaan ei. Oli ensimmäinen kertani kun runkkasin miestä, Onneksi hän tuli nopeasti, niin pääsin tilanteesta myös nopeasti pois. Tätä tapahtumaa pidin sisälläni n.8 vuotta ennen kuin siitä ensimmäistä kertaa puhuin kenellekään.

Kun sitten hiukan myöhemmin 6 vuotta vanhempi serkkupoika saapui nuoruuden intoa puhkuen kylään ja ohjasi kätensä huosujensa sisään tiesin heti mistä on kyse. Kuitenkaan en osannut/halunnut sanoa tilanteessa mitään. Hänen kätensä housuissani ja minun hänellä. Ikäeroa 6 vuotta ja ikää minulla ehkä se 8 vuotta. Jännää, mutta myös todella epämukavaa. Montaa kertaa tätä ei tapahtunut sillä välttelin jatkossa liian läheisiä tilanteita hänen kanssaan…

Tästä ei myöskään puhuttu, tietenkään.

Perhetilanteeni ei ollut huono, mutta ei myöskään ruusuinen. Alkoholismi perheessä ja äidin menettäminen 12 vuotiaana kovetti ja kasvatti. Seuraava seksiin liittyvä ikävä tapahtuma oli edessä yläasteella…

Ronskina poikamaisena tyttönä kaveriporukassa oli aina paljon poikia. Yläasteella pojilla hormoonit hyrrää ja järki ei aina päätä pakota. Eräänä iltana erään pojan luona päätettiin laittaa porno pyörimään.

Homma oli itsestänikin vielä ihan hauskaa, mutta kun videon toimet alkoivat siirtyä käytäntöön, alkoi hauskuus olla kaukana. Kolme vuoden vanhempaa poikaa yhdessä makaa päälläni, riisuu housuni ja työntää minuun mitä käden ulottuvilla on; itsensä lisäksi tietenkin.

Koko tapahtuma tehtiin ”läpällä” ja ”mitä sä nyt nipotat” asenteella. Vaikka sanoin ”lopettakaa” useampaan otteeseen, niin sanoin sen kuitenkin vaivautuneesti nauraen, vaikkakin vastustellen.

Tapahtuman jälkeen kaikki lähtivät omiin koteihinsa ja seuraavina päivinä oltiin kuin mitään ei oli tapahtunutkaan. Juoruja levitettiin siitä, että olen antanut, mutta tarinan oikea puoli ei tullut ikinä esille. Onneksi muistikuvat heikkenevät vuosi vuodelta.

Yksi näistä pojista on edelleen Facebook-kaverini. En tiedä ymmärtääkö hän mitä silloin teki, ei sillä väliä enää ole. Itse olen antanut anteeksi, mutta en unohda.

Kaikesta tästä huolimatta koen eläneeni normaalia seksuaalista elämää. Onneksi ensimmäiset seksikumppanini ymmärsivät ja olivat kärsivällisiä. Paniikki iski heti, jos päälleni painauduttiin. Pikku hiljaa paniikki alla ollessa poistui.

Tuurikseni nain narsistin ja 19 vuoden loppuliiton aikana seksi oli vallan väline ja mekaanista. Silti se ei onnekseni tehnyt seksistä pahaa, ainoastaan siitä kumppanista. Onneksi rohkaistuin ja erosin. Nyt kahden vuoden jälkeen en enää pyytele ihan kaikkea anteeksi.

Kun kaikkea tällaista on käynyt läpi, niin sitä väistämättäkin ajattelee, että mikä mussa on vikana? Miten ajauduin tällaisiin tilanteisiin niin usein? Onko yläasteen huora-nimittelyissä sittenkin ollut perää?!

Terapiassa en ole päivääkään käynyt, mutta olen onneksi aikuisena aina osannut puhua ja minulla on ollut kuuntelijoita.

Onneksi nyt nelikymppisenä noista ajatuksista alkaa päästä yli.  Uusi parisuhde ja täydellinen luottamus ja ylitsevuotava rakkaus korjaavat pala palalta. Seksi, paneminen, rakastelu saa ihan uuden merkityksen kumppanin kanssa, joka arvostaa ja kunnioittaa. Ja meillä kyllä peitto heiluu varmasti keskivertosuomipareja useammin.

Uskon myös, että se mikä ei tapa niin se vahvistaa. Jos ei siis murra ensin ihan kokonaan. Ihan kohta 40 vee mittarissa ja olen vihdoin alkanut hyväksyä itseni tällaisena kuin olen.

Kiitos, jos ehdit ja jaksoit lukea.”

X