Havaintoja parisuhteesta

”Miten jaksat tuollaista pientä narttua”

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta
”Löysin elämäni rakkauden juhlista.
Laitoin omalle äidilleni viestiä koko illan, että nyt olen löytänyt sen kenen kanssa haluan perhee. Äitini oli ensin innoissaan.
 
Aloin tutustumaan mieheen ja meillä synkkäsi todella hyvin, tässä on mieheni, minä tiesin.
Kuulin että hän oli työtön, edellinen työpaikka meni konkurssiin.
Kerroin tämän äidilleni.
Olimme kuukauden olleet yhdessä ja äitini alkoi kommentoimaan miestäni työttömäksi juopoksi. Vaikka mies teki monia työhakemusia, kävi haastatteluissa, että saisi työpaikan.
 
Mies asui oman perheensä luona, koska miksi muuttaa vuokralle ennen kuin saisi työpaikan?
En itse nähnyt tässä mitään pahaa.
Äitini mielestä olen ottanut työttömän tissiposki juopon, joka vain nyhrää oman äitinsä ruokapöydässä.
Tästä jo hermostuin etteikö äitini voisi jo vähän hellittää. Olimme vain parikymppisiä nuoria aikuisia, kumpikin, minä ja mies.
 
Aloimme suunnitella yhteistä kotia, se tuntui luontevalta.
Äitini tähän kommentoimaan ”älä ota tissiposkea, ei se osaa mitään ja sinä joudut maksumieheksi kun se on sellainen työtön juoppo”
Aloin jo epäröimään itsekin miestä, teenkö virheen.
Epäröinti muuttui iloksi, odotimme lasta. Olin raskaana. Apua! Tiesimme toisemme todella vähän aikaa (alle puoli vuotta) ja lapsi tulossa, emmekä asu edes yhdessä.
 
Aloimme etsimään yhteistä vuokra-asuntoa, missä perustaa perhe.
Löysimmekin asunnon ja pian me sinne muutimme.
Lähdimme miehen kanssa ostamaan uuteen asuntoon verhoja, sohvia, ruokapöytää ja muita mitä tarvitsimme. Myös meidän molempien äidit tulivat mukaan.
Olimme päättäneet että mies valitsee värit ja muut, koska hänellä oli siihen silmää, edellisen työn puolesta, hän tiesi mikä sopii minkäkin kanssa. Tämä kävi minulle hyvin, koska mulla ei ollut minkäänlaista silmää tähän. Asuntomme olisi näyttänyt tilkkutäkiltä jos olisin saanut päättää.
Tästäkin sain kuulla ostosreissun jälkeen. ”Taitaa mies olla homo kuin noin hyvin tietää mitkä värit sopii yhteen ja materiaalit”.
En välittänyt, keskityin vain raskauteen, meidän esikoiseemme.
 
Koko raskausajan kuulin kuinka mieheni on työtön juoppo.
Vaikka hän sai työpaikankin.
 
Pian ostimmekin jo talon ja muutimme sinne. Suunnittelimme remontteja ja muita ihania asioita meidän taloomme.
”Saakohan työtön paska mitään tehtyä”
Aloin jo nauramaan tälle haukkumiselle.
 
En edes muista kauanko asuimme talossa ja teimme remonttia oman taloudellisen tilanteen mukaan.
Pian kääntyikin haukkuminen minuun.
”Saamaton, laiska, huono äiti”.
Milloin mistäkin.
Äitini myös soitti kerran tuhdissa humalassa miehelleni ja haukkui minut, oman tyttärensä aivan maanrakoon. Viimeiseksi äitini tuumasi hänelle: ”Miten jaksat tuollaista pientä narttua”.
 
Vuosien mittaan tämä vain paheni.
Äitini alkoi minulle ujuttaa ajatuksia että mieheni pettää minua,
Ei hoida lasta kunnolla kun olen töissä,
Varmaan ajelee kännissä,
On humalassa kun hoitaa lasta,
Kohta mies varmaan alkaa hakkaamaan sinua.
Saimme monta riitaa aikaiseksi, kunnes istuimme alas miehen kanssa ja puhuimme, että mikä tässä suhteessa nyt niin kaihertaa.
Huomasimme, että samanlaista paskaa äitini oli suoltanut miehelleni kuin myös minulle.
Meillä loppui jossain kohtaa puheyhteys mieheni kanssa, koska aloimme epäilemään toisiamme äitini valehtelun vuoksi.
 
Äiti melkein sai tuhottua meidän suhteen omalla toiminnallaan.
Mutta selvisimme.
Katkaisin hetkeksi välitkin äitiini ja tilanne rauhoittui.
 
Meni pari vuotta ettei kukaan sorkkinut meidän suhdetta, mutta päätimme silti lähteä jossain kohtaa eri teille.
Tästähän äitini sai tuulta siipiensä alle.
 
Milloin vika oli miehessä, milloin vika oli minussa.
Taistelen edelleen äitiäni vastaan monessa asiassa.
Äitini on alkoholisoitunut narsisti.
Hän vain on täyttä myrkkyä koko ihminen.”
X