Havaintoja parisuhteesta

”Mun haaroväleissä ei ole tyttöä, vaan vagina”

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Mä ymmärsin jo varhain etten ole vain tyttö, enkä vain tyttö joka tykkää pojista. Mutta eihän sellasista asioista puhuttu 20 vuotta sitten lapsille.

Alakoulussa sille ei ollut nimeä, mitä tunsin. Yläkoulun seksuaalikasvatus oli perinteinen: pelkää sukupuolitauteja, käytä kondomia ja penis menee vaginaan ja tätä on seksi. Erilaiset seksuaalisuudet ja sukupuolet käsiteltiin naurunremakan kanssa. Ehkä siksi yläkoulussa sitä yritti kieltää itseltään sitä mitä on. Pienet piirit maalla.

Oon tavalleen aina tuntenut olevani vähän välitilassa. Sitä on hankala selittää. Mä jotenkin en näe ihmisissä sukupuolia. Mä näen vain ihmisen, jonka maskuliiniset ja feminiiniset piirteet painottuvat eritavoin ihmisestä riippuen. Ja sama pätee muhun itseeni. Olen muunsukupuolinen ja panseksuaali.

Olemme nykyisen kumppanin kanssa tulleet pitkän matkan lyhyessä ajassa. Lähdimme suhteeseen naisena ja miehenä. Jatkamme kuitenkin muunsukupuolisena ja transnaisena. En voi kertoa mitä kaikkea kumppanini käy läpi, tiedän, että se on toisinaan raskasta, vaikka näen, että hän voi itsensä kanssa paremmin kuin suhteemme alussa.

Toistaiseksi vain minä olen tullut julkisesti ulos omana itsenäni, vaikka keskenämme lapsettomina viikonloppuina olemme mitä olemme.

Itselleni tämä suhteessamme tapahtunut muutos on ollut helppo. Ja uskon samaa kumppanistani. Ymmärrämme kuitenkin, että asiat vievät aikaa meilläkin. Ja meidän on ensin tutustuttava toisiimme, ennen kuin päästämme tänne kuplan sisälle muita.

Voin puhua vain omasta puolestani ja näitä samoja asioita olemme kumppanin kanssa puhuneet. Että millaisia tunteita liittyy siihen, kun toinen kertookin olevansa vaikka muunsukupuolinen tai trans.

Tätäkin on tavallaan hankala selittää. Vaikka olen äärimmäisen rakastunut eikä rakkaus ole muuttunut mihinkään eikä minua haittaa että kumppanini onkin miehen sijaan nainen, niin jollain tavalla tietysti pitää luopua siitä miehestä kumppanina jonka kanssa suhteeseen lähdin.

Vaikka tätä miestä ei tosiasiassa ollutkaan. Vaan kumppaninikin on kuten, itsekin olen joutunut, elämään eri sukupuolessa kuin kokee elävänsä. Samaa hän varmasti kokee minun kanssani. Ja se on okei. Saa tehdä luopumistyötä ja tutustua toisen oikeaan minään. Ja nähdä sen miten ihmisen olemus kirkastuu, kun saa olla kuka on.

Kumpa ihmiset erottaisivat sukupuolen haarovälistä. Ja peniksen maskuliinisuudesta ja vaginan feminiinisyydestä. Sukupuoli on ihmisen oma kokemus joka ilmenee tietyin maskuliinisin ja feminiinisin painotuksin.

Vagina ja penis ovat vain seksin harrastamiseen käytettäviä välineitä kuten jalat kävelyyn ja aivot ajatteluun. Itsekin olen saanut kuulla kuinka vain pitäisi olla se mitä haaroväli kertoo. Mutta ei mun haarovälissä ole tyttöä vaan vagina.

Mutta kyllä se silti jännittää, miten lähipiiri ja muu maailma meidät tulevaisuudessa ottaa vastaan. Mutta aika näyttää. Omassa kuplassamme saamme vielä olla turvassa ja kokea vain rakkautta toisiamme kohtaan.”

Lue myös

X