havaintoja parisuhteesta

Nalkuttaminen on merkki liian pitkään kestäneestä suhteesta

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Nalkuttaminen on yksi epäeroottisimmista tavasta kommunikoida ja samalla merkki että parisuhteessa on kaksi toisilleen väärää ihmistä, parisuhde on kestänyt liian pitkään tai on suhteessa kroonisesti nalkuttavan kanssa jonka kanssa kenenkään ei pitäisi olla parisuhteessa.

Mitä nalkuttaminen sitten on?

Se ei ole asiasta aiheesta sanomista paitsi jos senkin tekee passiivis-aggressiivisesti vittuillen, sillä on kaksi tapaa sanoa asioista, rakentavasti tai naljailen. Moni valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon ja myöhemmin sinkkuuden.

Nalkuttaminen on jokaiseen asiaan puuttumista ja harhaista kuvitelmaa että omaa paremmat tavat tehdä asioita kuin toinen, vaikka omaa vain erilaiset tavat tehdä asioita kuin toinen. Kyse on usein kontrollista ja kuoleman pelosta. Omaa ahdistusta lievennetään sillä, että pyritään kynsin hampain hallitsemaan arkea arjen pienilläkin asioilla, kuten ”oikein” täytetyllä astianpesukoneella. Ja tähänkin toimintaan nalkuttajalta löytyy selitys, että miksi sitä toista pitää ohjata kuin lasta tekemään asiat oikein.

Ja siltä asetelma nalkuttamisessa kuulostaakin. Ikään kuin suhteen muodostaisivat vanhempi ja lapsi. Hallitseva ja hallittu. Sitten ihmetellään kun seksi loppuu suhteesta. Kukapa sitä oman vanhempansa kanssa seksiä haluaisi harrastaa. Intohimon asteikko kun tippuu jokaisella kerralla asteen verran kun joutuu nalkutuksen kohteeksi, eikä siitä ole nousua, vaikka apuna olisi paraskin seksuaaliterapeutti.

Nalkuttaminen kertoo osin turhautumisesta ja osin vallan pitämisestä. Turhautumisen voi estää havahtumalla, että vaikka minä tässä kuinka nalkutan niin en saa toista muuttumaan. Ahaa. Mitäpä sitten sen jälkeen? Joko hyväksyä ihminen sellaisena kuin hän on tai päästää hänet vapaaksi. Miksi hakata päätään seinää itselleen väärän ihmisen kanssa. Näin helppoa tämä parisuhde kuulkaas on.

Nalkuttaminen toimii vallanvälineenä siten, että nalkuttamisella väsytetään toinen kuvittelemaan, että hän todellakin on riittämätön eikä osaa mitään. Puhdasta henkistä väkivaltaa siis ilman selityksiä. Ihminen riisutaan omasta persoonastaan ja tarjotaan joku puolisolle sopivampi tilalle. Sellaisia suhteita tässä maassa on pilvin pimein, jossa suhteen toinen osapuoli kulkee kuin koulutettu puudeli omistajansa vierellä ilman omia mielipiteitä ja persoonallisuutta. Avioliitto muistuttaa hengeltään henkistä kastraatiota.

Jos asiaa miettii ihan sillä kuuluisalla maalaisjärjellä, niin siitähän nalkuttaminen kertoo, että elää itselle vääränlaisen ihmisen kanssa. Jos koko ajan toisen tapa olla vituttaa, niin miksi sellaisen kanssa olla. Toki pitää muistaa, että jos ei ole valmis minkäänlaisiin kompromisseihin niin jokaisen ihmisen tapa olla vituttaa enemmin tai myöhemmin.

No mutta, kroonisesti nalkuttavat on asia erikseen. Heidän henkiset lukot ovat jo niin isoja että heidän pitäisi olla parisuhteen sijaan terapiassa.

Parisuhteen muodostaa kaksi persoonaa. Jos sitä ei ymmärrä, ei pidä olla parisuhteessa. Jos taas toinen ei tee yhtään mitään yhteisen arjen eteen, niin ei asiat nalkuttamisella parane vaan eroamalla. Siksi rakkaat ihmiset, erotkaa enemmän ja nalkuttakaa vähemmän, sillä se edesauttaa monen ihmisen hyvinvointia.

Kiitos, saa toimia.

Lue myös

X