”Olen käytettävissä, vaikka minulla on tämä sormus”

Tarina yksi.

”Tulipas tuossa mieleen kun käytiin risteilyllä, että mikä kumma ajatus on, että jos nainen lähtee ilman puolisoaan risteilylle, on hän hakemassa jotain seikkailua?

Istuttiin ystäväporukalla jossa yksi mies, tuli eräs herra hakemaan tanssimaan josta kohteliaasti kieltäydyin, mutta hänpä ei luovuttanut vaan yritti ihan kädestä kiskoa mukaansa – en lähtenyt. Sillä kertaa lähtiessään pois vielä huikkasi, että vaikka on sormukset niin hän on käytettävissä.

No meni vartti ja ilmestyi uudestaan pyytelemään mukaansa, jolloin vastasin, etten käytä vieraita, ainoastaan tuttuja ja jälleen alkoi kädestä kiskominen. En lähtenyt.. Loppuilta menikin sitten väistellessä tätä herraa.”

Tarina kaksi.

”Pikkujouluissa risteilyllä. Neljä eri miestä kävi pyytämässä hyttiin. Jokaisella sormus. ”Pidetään kivaa, kukaan ei saa tietää”, sanoi eräs heistä. Kieltäydyttyäni hän meni seuraavaan seurueeseen. Toinen halusi tilata drinkin. Sanoin että en halua drinkkejä tuntemattomilta. Annatko ilman drinkkejä, hän kysyi, johon vastasin, että ei ole tapana antaa tuntemattomille. Kolmas oli niin kännissä, että yritti suudella suoraan. Neljäs yritti herrasmieselkeillä, mutta se yritys päättyi hänen lauseeseen, että on se saatana kun ei rehti suomalainen mies enää kelpaa ja loppuun jotain niin rasistista, että en halua sitä kirjoittaa. Ensi vuonna en osallistu pikkujouluihin.”