Osaatko olla edes itsellesi rehellinen?

”Tiedän naisen, joka sanoi miehelleen, että meillä ei sitten koskaan erota, vaikka kuinka olisimme onnettomia, niin lasten takia pysytään loppuun asti yhdessä.”

Näin kommentoi lukijani erästä tekstiäni.

Puhutaanpa hetki rehellisyydestä. Tuosta sanasta, joka monelle meistä on lähinnä vain sana. Kun ihmisiltä kysytään, että mitä he arvostavat puolisossa tai parisuhteessa eniten, niin moni vastaa, että rehellisyyttä ja tulee jo tuossa kohtaa valehdelleeksi pahemman kerran.

Parisuhde on epärehellisyyden tyyssija. Se ei ole sitä ensisijaisesti siksi, että valehtelisimme puolisoillemme, vaan sen on sitä siksi, että valehtelemme itsellemme. Lähes jokainen meistä osaa tämän jalon itselleen huijaamisen taidon.

Sinulta on varmasti kysytty kysymys, että mitä sinulle kuuluu? Sinä olet vastannut kysymykseen, että ihan hyvää. Tämän jälkeen luettelet kuin paperista lukien, että lastesi koulu menee kivasti ja on suunniteltu perheen kesken lomamatkaa.

Oikeasti sinä olet tilanteessa, josta tämä tekstini alkoi. Olette naimisissa, koska olette päättäneet, että ette koskaan eroa, vaikka olisitte onnettomia ja sitähän te olette. Oikeastaan koko perhe, mutta sitä ei onneksi tarvitse sanoa kenellekään, sillä aina voi sortua valehtelemiseen.

Valehteleminen on siinä mielessä mielekästä puuhaa, että lopulta sitä alkaa uskoa itsekin omiin valheisiin. Otetaan tästä esimerkkinä tekosyyt. Ajatellaan tilannetta, jossa pariskunnalta on loppunut yhteinen tekeminen ja seksi. Ennen kuin on ehditty kysyä syytä, niin vastaus on ruuhkavuodet. Kaiken selittävä yleisen käytetty tekosyy nimeltä ruuhkavuodet. Ruuhka on niin raju, että siinä ruuhkassa ei millään ehdi ottamaan puolisoaan huomioon, puhumattakaan siitä, että ihan seksiksi asti venyisi arjessaan. Helpompi sanoa, että katsotaan sitten, kun ruuhkavuodet alkavat hellittää.

Samalla kun ruuhkavuodet estävät parisuhdeajan ja seksin, niin se ei estä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa pyörimistä, sillä tutkimusten mukaan vietämme siellä aikaa noin kaksi tuntia päivässä. Kahdessa tunnissa ehtisi paukuttaa lakanoita ja jäisi aikaa jopa pieneen hempeilyyn. Oletteko koskaan kenenkään kuulleet sanovan, että millään ei ehdi selata sosiaalista mediaa, kun on nämä ruuhkavuodet? Minä en ole kuullut. Sitä vastoin olen kuullut kyllästymiseen asti ihmisten selittävän seksittömyyttään ruuhkavuosilla.

Jälleen ihminen sortuu valehteluun, sillä tekosyiden keksiminen on valehtelua. Miksi sitä ei voi sanoa suoraan, että ei todellakaan kiinnosta panna eikä varsinkaan mitään vitun hempeilyä. Ruuhkavuosi-käsikirjassa sanotaan, että seksi ja puolison huomioiminen eivät kuulu ruuhkavuosiin. Seksuaaliset tarpeet on sitä paitsi helpompi purkaa itse ja niin ruuhkavuosissa tehdäänkin, sillä vaikka seksin harrastaminen pariskuntien välillä on vähentynyt, niin masturboinnin suosio on kasvanut. Miettikää hetki sitä? Miksi siihen löytyy ruuhkavuosina aikaa, mutta seksiin ei löydy? Mystisiä asioita nämä.

Onhan se helpompi valehdella itselleen kuin puhua totta, sillä totuus on sellainen veijari, että se saattaa esiin tullessaan vähän kirpaista ja jopa satuttaa. Ei hätää ihmiset, sillä itselleen valehtelu on taito, jonka olemme imeneet jo äidinmaidossa, joten halutessamme voimme huijata itseämme ja sitä kautta kaikkia muita koko loppuelämämme.

Se on silti surullista katseltavaa, kun ihminen elämänsä viimeisillä vuosillaan ymmärtää, että muuten meni elämä mukavasti, mutta se jäi elämättä. Ruuhkavuodet kestivätkin yllättäen maaliin asti. Kukaan ei palkinnutkaan siitä, että uhrautui elämän edessä. Kukaan ei kiittänytkään siitä, että pystyimmepä olemaan onnettomassa parisuhteessa loppu elämämme. Moni sitä epäili, mutta kulissit eivät sortuneet ja käsiin siitä kaikesta itsepetoksesta ja valheellisuudesta jäi..