Havaintoja parisuhteesta

Raskauden ajan mieliteot.

17.12.2016 Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Olen toisessa avioliitossani. Ja jo toisessa aviolitossa perätysten, minulle on syntymässä tyttölapsi. Ei avioliittoa ilman tyttölasta, on minun elämäni motto. Juttelin eräs ilta vaimoni kanssa. Oli menossa sellainen pieni hengähdystauko älypuhelimen hivelystä ja siinä ajankuluksi vähän juteltiin. Olin tapani mukaan vitsikkäällä tuulella ja tuumasin vaimolleni, että minä taidan olla tyttölinko. Sisälläni pyörii pelkkiä tyttösiittiöitä, jotka odottavat vain tilaisuutta, että pääsevät suotuisissa olosuhteissa muodostamaan vastaparin kanssa pienen tyttösikiön, josta sitten ajanmyötä syntyy yksi uusi tyttö sulostuttamaan maailmaamme.

Sitä se teetti, kun pienenä leikin siskon kanssa meikeillä ja nykyään ostan kaulahuivit Seppälän naistenosastolta. Olen täynnä tyttöpölyä. Ehdotinkin vaimolle, että haittaisiko häntä jos alkaisin harrastaa vapaaehtoistyönä tyttöpölyn levittämistä. Tarjoutuisi avuksi parille, joka ehkä muutaman syntyneen pojan jälkeen toivoisi seuraavasta lapsesta tyttöä. Olen kuullut, että vapaaehtoistyö on nykyisällään toivottavaa, joten minua saatettaisiin tarvita tyttöpölyttöjäksi. Vaimo ei vastannut mitään, joten oletan vaikenemisen olevan myöntymisen merkki, että jos on tarvetta, niin yksityisviestillä voi asian tiimoilta lähestyä. 

Samalla juttukerralla vaimo sai minut järkytettyä pahemman kerran. Kysyi, että olenko varmasti varautunut tulevaan tyttötsunamiin. Olenko tullut ajatelleeksi, että neljän vuoden kuluttua kanssani samassa taloudessa asuu yksi uhmaikäinen lapsi, yksi murrosikäinen lapsi ja jos jumalat oikein päättävät mustalla huumorilla pistää, niin yksi vaihdevuosia aloittava vaimo. Voivat kuulemma alkaa sellaiset vuodet joskus hyvin varhaisessa vaiheessa. Minä vastasin, että en ole ajatellut, mutta nyt kun asia tuli puheeksi, niin en voi enää olla ajattelematta. 

Tästä päästäänkin itse aiheeseen, eli raskauden ajan mielitekoihin. Niistä kovasti puhutaan. Liittyvät kuulemani mukaan hormooneihin ja muihin raskausajan kehonsisäisiin juttuihin. En kuollaksenikaan muista, että mitä mielitekoja edellisen raskauden aikana oli, mutta tällä kierroksella minulla on vahva tuntuma, että mielitekoja on paljon enemmän. Koko ajan minun tekee mieli jotakin. En tiedä johtuuko se iän tuomasta kuolemanpelosta vai mistä. Luettelen tässä muutamia mielitekoja, jotka ovat viime kuukaisina tulleet vastaan. 

Jos nyt ei ihan joka päivä, niin ainakin joka toinen päivä minun tekee mieli tortilloita. Se on hirvittävä mieliteko. Ei auta, vaikka sulkee silmänsä, koska silloin sitä vasta silmien eteen tortillalätyt tulevatkin. Siinä ne pyörii aurajuustotäytteellä niin houkuttelevasti silmien edessä, että muutamana yönä olen herättänyt vaimoni kysyäkseni, että viitsisikö hän kipaista lähimmältä aabeeceeltä niitä hakemaan. Hän ei ole vielä kertaakaan lähtenyt. Ehkä hyvä, sillä kyllä näitä raskauskiloja on minulle tullut ilman yöllisiä tortillojakin. 

Varsinkin raskauden alkuaikoina minun teki miltei päivittäin mieli seksiä. Ei auttanut, vaikka sulki silmänsä, koska silloin sitä vasta silmien eteen seksilätyt tulivatkin. Siinä se seksi pyöri likaisena mielikuvana houkuttelevasti silmien edessä, että muutamana iltana piti mennä vessaan kysymään vaimolta, joka oli kontillaan pää pöntössä oksentamassa, että voitaisiinko ihan pikaisesti sitten oksentamisen jälkeen vähän sekstailla. Kertaakaan ei sekstailtu. Ehkä hyvä, sillä vaimon ilme oli sellainen, että ei olisi ollut hyvää seksiä tyrkyllä. 

Sitten on vielä se kaikista suurin mielihalu. Joka ilta sitä tahtoisi tehdä. Tuntuu, että yhtäkään iltaa ei voi jättää väliin, koska halu on niin suuri. Painaa käsi sille raskausvatsalle. Tuntea liikkeet.