Terveys

Käytkö sinäkin tohtori Googlen vastaanotolla? Lopeta heti – se ruokkii yleensä vain terveysahdistusta

"Mistä päänsärky johtuu?" Enter. Moni googlaa terveyteen ja sairauteen liittyviä asioita lähes automaattisesti. Kun netistä löytyy niihin kuolettavia diagnooseja, herkkä ihminen ahdistuu. Terveysahdistus voi puolestaan aiheuttaa todellisia, fyysisiä oireita.
24.11.2018 Teksti: Virve Järvinen Kuvat: Tinka Lindroth/Otavamedia

Mitä jos se on syöpää? Päätä on särkenyt jonkin aikaa, ja alan etsiä netistä siihen syytä.

Luen, että päänsärky on hyvin harvoin ainoa aivokasvaimen oire. Huokaisen helpotuksesta ja luotan siihen, että kun työkiireet hellittävät, päänsärylle käy samoin.

Mutta entä jos en huokaisisikaan vaan jatkaisin tiedon hakua? Saisin tietää, että pikkuaivojen ja aivorungon kasvaimissa päänsärky saa seurakseen usein näköhäiriöitä, nielemisen, puhumisen, koordinaation ja tasapainon vaikeuksia, ehkä huimaustakin. Kun miettisin hetken, muistaisin kompurointini jumpassa. Sitä ennen minua huimasi ja taitaa pyörryttää parhaillaankin. Nyt huolestuttaa! Huoli vie yöunet, ja siivoan kalenterin sovituista menoista. Tässä tarvitaan lääkäriä ja nopeasti. Apuun tulee yllättäen psykiatri.

– Voimakas huolehtiminen liittyy tiettyihin persoonallisuuspiirteisiin sekä yleiseen ahdistustaipumukseen. Kun se kohdistuu terveyteen, puhutaan terveysahdistuksesta, psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta selittää.

Terveysahdistus on tyypillisempää naisille

Terveysahdistus on naisille tyypillisempää kuin miehille, ja se saattaa yleistyä iän karttuessa. Se on kytköksissä persoonallisuuteen ja temperamenttiin, ja herkät huolehtivat muita enemmän. Monesti terveys alkaa ahdistaa tilanteessa, jossa elämässä on muutakin kuormaa, kuten työstressiä. Läheisen ihmisen sairastuminen voi sekin saada etsimään vastaavia oireita itsestä.

– Jokaisen tulee huolehtia terveydestään, ja joskus on ihan aiheellista olla siitä huolissaan. Liiallista huolehtiminen on, jos se rajoittaa tekemisiä tai kaventaa elinpiiriä, kuten flunssakautena perusterveellä ihmisellä julkisten liikennevälineiden välttäminen, Paunio sanoo.

Hakeutuminen tohtori Googlen vastaanotolle ei välttämättä ole viisasta. Hakukoneet tuottavat oirehaulla hyvin vaihtelevan laatuisia artikkeleita, joista osa on hyvin harhaanjohtavia. Mitä huonommat perustiedot ihmisellä on terveydestä, sitä huterammalla pohjalla hän on nettitiedon kanssa.

– Tällöin hän valitsee vaihtoehdoista helpommin haitalliset ja harvinaiset syyt todennäköisten sijaan: päänsäryn syyksi valikoituu syöpä työkiireissä kiristyneiden niska- ja hartialihasten sijaan, Paunio selittää.

Tieto pitää myös osata yksilöidä, ja ymmärtää, että se ei koske sellaisenaan jokaista ihmisistä.

– Esimerkiksi säännöllinen punkkisyyni voi olla tarpeellinen mökkiläisille ja luontoretken jälkeen. Kaupungissa autolla paikasta toiseen liikkuvalle ihmiselle se on jo liiallista itsetarkkailua.

Kannattaa valita, mitä sivuja netissä lukee, sillä hakukone nappaa osumia niin keskustelupalstoilta kuin lääketieteellisistä artikkeleistakin. Osalla sivuista sisältö on jopa suunniteltu sellaiseksi, että se saattaa lisätä huolta.

– Erityisesti lääkeyritysten sponsoroimilla sivustoilla usein yliarvioidaan taudin yleisyyttä, kannustetaan itsediagnosointiin ja liioitellaan hoitojen hyötyjä ja vähätellään haittoja. Tavoitteena on laajentaa lääkkeen käyttäjäkuntaa, Suomen Akatemian kliininen tutkija, dosentti Kari Tikkinen HYKSin urologian klinikalta viittaa aiheesta tehtyihin useisiin tutkimuksiin.

Pitkään jatkuva ahdistus on elimistölle stressitila

Huolestunut ihminen marssii lääkärin luokse. Kun lääkäri kertoo, että asiat ovat kunnossa, huolille tulee usein piste. Tarvittaessa lääkäri voi lähettää huolehtijan tutkimuksiin. Terveysahdistujan olo ei tutkimuksilla välttämättä parane.

– Entistä tarkemmat tutkimusmenetelmät voivat tuottaa löydöksiä, joilla ei olisi ihmisen terveydelle mitään merkitystä. Tällaiset ylidiagnosoidut sairaudet eivät etene koskaan sellaisiksi, että niistä olisi haittaa, puhumattakaan, että ne tappaisivat, Tikkinen sanoo.

Ennen pitkää terveysahdistuja voi sairastua ihan oikeasti.

– Ahdistukseen liittyy kiinteästi somaattinen oireilu, ja pitkään jatkuva ahdistus on elimistölle stressitila. Se altistaa muun muassa sydän- ja verisuonisairauksille ja masennukselle, Paunio painottaa.

Miten sitten on mahdollista, että terve ihminen tuntee itsessään sairauden oireet?

– Jokainen ihminen tuntee tunteita kehollaan. Jännitys voi laittaa vatsan sekaisin, suru puristaa rintaa ja pelko tihentää hengitysrytmiä niin, että pyörryttää. Terveysahdistujan on usein vaikea tunnistaa tunteita ja niihin liittyviä kehon reaktioita, Paunio selittää.

Terveysahdistus luo todellisia kehon oireita

Toisin kuin luulosairaudeksi kutsutussa hypokondriassa, jossa keskeistä on yksilön pelko sairaudesta pikemminkin kuin varsinaiset oireet, terveysahdistuksessa yksilö kärsii erilaisista, todellisista kehon oireista. Näin siksi, että psykologiset tekijät vaikuttavat elinjärjestelmiimme esimerkiksi tahdosta riippumattoman hermoston kautta.

On pitkälti yksilöllistä, mikä elinjärjestelmä reagoi tunteisiin. Yksi saa suolisto-, toinen iho-oireita ja kolmas kärsii epämääräisistä kivuista. Hengitysjärjestelmässä on vahva, tahdosta riippumaton hermotus ja siksi psykologinen hätä tuntuu monella hengittämisessä.

– Neljäsosalla suomalaisista on hengitysoireita ilman, että heillä on lääkärin toteamaa hengityssairautta tai objektiivisesti mitattua hengityspoikkeamaa. Heillä terveysahdistus voi ainakin osin selittää oireilua, Paunio kertoo keväällä Psychological Medicine -lehdessä julkaistusta tutkimuksestaan.

Terveysahdistuksen taustalla voi olla mielen kuormittuminen

Terveysahdistuksen taustalla voi olla mielen kuormittuminen, joka kanavoituu omaan terveyteen. Kuormituksen taustalla olevien tekijöiden jäljille pääseminen vie aikaa, ja siinä tarvitaan läheisten ja monesti ammattilaisen apua ja psykoterapiaa.

Ammattiapukaan ei takaa, että murehtiminen loppuu kokonaan – eikä sen tarvitsekaan. Riittää, kun opettelee kohtaamaan huolet uudella tavalla.

– Tavoitteena on opetella tunnistamaan ja hyväksymään asiat, joihin voi vaikuttaa, ja toisaalta sitten ne, joihin ei voi. Terveyteen ei voi vaikuttaa omilla valinnoilla loputtomiin, ja jo pelkästään sen ymmärtäminen rajaa huolenaiheita, Paunio kertoo.

Jäljelle jääneille huolille voi esimerkiksi varata vartin päivässä ja listata ne silloin ylös. Sen jälkeen huolivastaanotto suljetaan vuorokaudeksi. Tällöin mieli ennen pitkää harjaantuu siirtämään mieleen tulleet murheet huolihetkeen.

– Useimmilla huolilista vähitellen lyhenee tai jää kokonaan, Paunio on huomannut.

Suhteuttamisen taidostakin on apua. Se, mikä on yhdelle sairautta, voi toiselle olla normaalia.

– Yliaktiivisen rakon määritelmään kuuluu esimerkiksi äkillinen ja tihentynyt virtsaamistarve. Toiselle 12 virtsaamiskertaa päivässä ei aiheuta haittaa, mutta joku kärsii siitä kovasti, Tikkinen kertoo.

Sen sijaan, että tarkkailee suurennuslasilla kehoaan ja havahtuu pienimpiinkin oireisiin, kannattaa huolehtia yleisestä terveydestä. Se tapahtuu syömällä kasvisvoittoisesti, nukkumalla ja liikkumalla riittävästi, lopettamalla tupakointi, välttämällä ylipainoa ja kohtuullistamalla alkoholinkäyttöä.

– Jos tämän jälkeen tulee huolestuttavia oireita, kannattaa lähteä mieluiten tutulle yleislääkärille, johon on muodostunut luottamuksellinen suhde. Hän ei välttämättä tunne kaikkien sairauksien kaikkia yksityiskohtia, mutta hän tuntee potilaansa ja tietää parhaiten, onko huoleen ja lisätutkimiseen aihetta, Tikkinen neuvoo.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *