Julkkikset

Matleena Kuusniemi on oppinut pärjäämään myös pienemmillä tuloilla: ”Osaan tarvittaessa kiristää kukkaroni nyörejä”

Näyttelijä Matleena Kuusniemi, 44, on freelancerina tottunut siihen, että rahaa tulee välillä enemmän, välillä vähemmän. – Rahaa pitää olla sen verran, että itselleen saa luotua turvallisuudentunteen.
22.1.2018 Teksti: Eveliina Lauhio Kuvat: Marjo Tynkkynen/Otavamedia

Näyttelijä Matleena Kuusniemi kertoo arjestaan Annan Juuri nyt -haastattelussa.

”Rakkain arkirutiinini on koko perheen yhteinen illallinen. Pyrimme syömään joka ilta viideltä yhdessä mieheni ja yhdeksän- ja kuusivuotiaiden poikiemme kanssa. Yhteinen ruokahetki on hyvä tapa vaihtaa päivän kuulumiset.

Vapaa-ajallani olen innostunut pianonsoitosta. Esikoinen aloitti pianotunnit, ja päätin itsekin herättää vanhan harrastukseni henkiin. Laulaminen ja itsensä säestäminen on rentouttavaa.

Sähköpianossamme on onneksi kuulokkeet, joten soittaminen onnistuu silloinkin, kun muu perhe ei ole musisointituulella.”

Raha antaa turvallisuudentunnetta

”Olen juuri nyt ärsyyntynyt huonosta talvesta. Pimeys ja musta maa väsyttävät. Koska tämä on ainoa ärsytyksen aiheeni tällä hetkellä, minulla taitaa mennä ihan hyvin.

Käytän rahaa ruokakauppoihin, arjen kuluihin ja matkusteluun. Rahaa pitää olla sen verran, että itselleen saa luotua turvallisuudentunteen. Muuten raha ei juuri kiinnosta minua. En harrasta sijoittamista enkä lue talouslehtiä. Freelancerina olen tottunut siihen, että rahaa tulee välillä enemmän, välillä vähemmän. Osaan kiristää tarvittaessa kukkaroni nyörejä, jos töissä on hiljaisempi ajanjakso. Kun rahaa taas on enemmän, käytän sitä matkusteluun.

Hoidan ihmissuhteitani pääasiassa puhelimessa. Kiireiden takia tapaamisten sopiminen on usein hankalaa. Soitan ystävälleni silloin, kun minulla on aikaa puhua ainakin tunti rauhassa. Perheeni mielestä puhun liian pitkiä puheluita.

Kun lapset olivat pieniä, aikaa ja voimavaroja ei riittänyt ystäville entiseen malliin. Muistan pikkulapsiarjesta ajanjakson, jolloin olin aina niin väsynyt, että halusin käyttää jokaisen vapaahetkeni nukkumiseen. Silloin en jaksanut edes tarttua puhelimeen.”

Kumppania voi huomioida puhumalla ystävällisesti

”Huomioin kumppaniani Anttia puhumalla ystävällisesti ja halaamalla usein. En voi tehdä häntä onnelliseksi lahjoilla, sillä hän inhoaa tavaraa. Hän eläisi mieluiten taloudessa, jossa olisi kahdeksan haarukkaa ja muutama lautanen.

Työviikkooni kuuluu nykytaiteilija Eija-Liisa Ahtilan kanssa tekemäni taideprojektin viimeistelyä, Koukussa-televisiosarjan kuvauksia ja Viulisti-elokuvan promoamista. Nautin siitä, että välillä minulla on tiukempi työtahti, jonka jälkeen on taas aikaa palautua.

Rentoudun parhaiten kotona. Nautin hetkistä, jolloin saan olla itsekseni. Kuuntelen musiikkia, luen tai pötköttelen sohvalla. Pystyn hyvin kuluttamaan aikaa tekemättä mitään. Otan kaiken irti rennommista ajanjaksoista. Silloin en vaadi itseltäni tehokkuutta. Riittää, että saan kokattua illallisen perheelleni.

Kokkaan nykyään paljon kasvisruokaa. Se on helppoa, sillä kauppoihin on tullut useita vaihtoehtoja lihalle. Ihailen ihmisiä, jotka osaavat suunnitella ja tehdä kerralla koko viikon ruokaostokset. Minä ravaan kaupassa lähes päivittäin, sillä en voi edellisenä iltana tietää, mitä haluan seuraavana päivänä syödä.”

Ikä on poistanut pelkoja

”Hoidan kauneuttani emäksisellä mineraalisuolalla. Lillun suolakylvyssä tai kuorin sillä vartaloani. Se on oikeastaan ainoa vakituotteeni. Muuten ostan hetken mielijohteesta milloin mitäkin. Viimeksi ostin viiden euron kasvorasvaa, kun taas sitä edellisestä kasvovoiteestani maksoin lähes 200 euroa.

Harrastan astangajoogaa ja uimista. Tykkään myös tehdä pitkiä kävelylenkkejä luonnossa. Näyttelijän työ on niin fyysistä, että en kaipaa vapaa-ajallani hikiliikuntaa.

Nukun mieluiten kahdeksan tuntia yössä. Pärjään satunnaisesti viiden tunnin yöunilla, jos on pakko. Olen enemmän aamu- kuin iltaihminen. Väsähdän viimeistään yhdentoista aikaan. Lasten syntymän jälkeen minusta on tullut aiempaa huonompi nukkuja.

Nuorena olin arka ja pelokas, mutta nykyään pelkään lähinnä sitä, että lapsilleni tapahtuu jotain pahaa. Pelkojen väheneminen liittyy varmaan iän ja itsevarmuuden lisääntymiseen.”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *