Mitä maitoa ostaisin?

Jos olet joskus seissyt maitohyllyllä sormi suussa, et ole yksin. Opi valitsemaan eri maitolaaduista itsellesi sopivin.

Espanjalainen ystäväni tuli kylään. Kahvimaito oli loppu, ja ystävä tarjoutui käymään lähikaupassa. Pian hän tuli takaisin mukanaan litra laktoositonta maitojuomaa.

”Siellä oli niin kauheasti valikoimaa, että en tiennyt mitä ostaisin. Toin varmuuden vuoksi kalleinta”, hän selitti ja kertoi laskeneensa, että korttelipuodissamme myytiin toistakymmentä erilaista maitolaatua. Oma tuttu valintani, jota olin kiikuttanut kotiin kaikki nämä vuodet, oli nyt retroa. Olisiko jokin toinen maito terveellisempää?

D-vitamiinia lasiin

Maito ei oikeastaan ole juoma, vaan ruoka, meidän ihmisten ja kaikkien muidenkin nisäkkäiden ensimmäinen ravinnonlähde. Vauva ei tarvitse ensimmäisen puolen vuoden aikana mitään muuta ruokaa kuin äidinmaitoa, ja myös myöhemmin elämässä maidon juominen on hyvä keino täydentää välttämättömien ravintoaineiden saantia. Suositusten mukaan vähärasvaista tai rasvatonta maitoa pitäisi kulua puoli litraa päivässä.

Satunnaisia matkailijoita riemastuttaa meidän suomalaisten mieltymys juoda lounaalla maitoa tai piimää. Se on ihan hyvä tapa, saamme suurimman osan tarvitsemastamme kalsiumista maidosta ja maitovalmisteista, ja maito täydentää myös D-vitamiinivarastojamme, jotka ovat etenkin pimeänä talviaikana niukat. Jos et käytä D-vitamiinilisiä, hyvä ohjenuora maitovalintaan voisikin olla D-vitamiinipitoisuus.

Maidossa on luonnostaan D-vitamiinia vain vähän, mutta Suomessa maito D-vitaminoidaan, ja muutama vuosi sitten vitamiinin määrää maitotuotteissa nostettiin entisestään. Jos haluat täydentää D-vitamiininsaantiasi, ravintosisältöjen vertailu on tarpeen, sillä maitotuotteiden D-vitamiinipitoisuudet vaihtelevat 0–2 mikrogramman välillä 100 grammaa kohden. Luomumaitoon ei ole lisätty D-vitamiinia, ja luomumaidon juojien kannattaakin huolehtia D-vitamiinin saannista erikseen.

En oo juonu maitoa enkä juo

Kaikki eivät pidä maidosta, ja toisilla maidon juominen yksinkertaisesti unohtuu. Vegaani jättää lehmänmaidon hyllyyn vakaumuksellisista syistä. Varsin usein stopin maidon juomiselle pistää keho, laktoosivaivoja aiheuttavaa laktaasientsyymin puutosta on noin 17 prosentilla aikuisväestöstä.

Harvakseltaan maitoa juoville on kehitelty runsaammin kalsiumia ja D-vitamiinia sisältäviä vaihtoehtoja, joilla voi täydentää vitamiini- ja kivennäissaldoa. Laktoosi-intoleranssia potevat taas voivat käyttää maitotuotteita, joista maitosokeri on pilkottu. Sopivia vaihtoehtoja ovat vähälaktoosinen maito tai laktoosittomat maitojuomat. Laktoosittomia maitoja sanotaan maitojuomiksi, koska maitoa ei lainsäädännön mukaan saa kutsua maidoksi, jos siitä on poistettu jotakin muuta maidon luonnollista osaa kuin rasvaa.

Monelle herkkävatsaiselle tuntuu sopivan homogenoimaton maito. Tutkimukset eivät tue arkihavaintoja, mutta oma vatsa lienee tässäkin asiassa paras tuomari. Löydät homogenoimattomat vaihtoehdot luomu- ja yömaitovalikoimasta. Toisin kuin vaikkapa keliaakikko, maitovaivainen voi myös vähitellen ”kouluttaa” elimistöä sietämään laktoosia – tämä ei ole haitallista.

Niin sanotut ”kasvimaidot” ovat perinteisesti olleet maidon korvikkeita henkilöille, jotka eivät voi käyttää maitoproteiinia sisältäviä tuotteita allergian tai yliherkkyyden vuoksi. Myös vegaaniruokavaliossa maito korvataan riisi-, kaura- tai soijamaidolla. Kasvimaitojen luontainen kalsiumpitoisuus on matala, joten mikäli kalsiumin saanti huolestuttaa, kannattaa tarkistaa, onko kasvimaitoon lisätty kalsiumia. Markkinoilla on myös D-vitaminoituja kasvimaitoja.

Maitoa ei ole pakko juoda nimenomaan aterialla. Se on esimerkiksi hyvä palautusjuoma, sillä sen proteiinit, hiilihydraatit, kalsium ja suolat auttavat lihaksia palautumaan rasituksesta. Eräässä tutkimuksessa selvisi, että maito palauttaa nestevajauksesta johtuvan suorituskyvyn laskun paremmin kuin vesi. Jokapäiväisenä janojuomana maitoa ei kuitenkaan kannata pitää, jotta päivän energiansaanti ei menisi liiallisuuksiin. Tiesitkö muuten, että vaikka maito on nestemäistä, siinä on vain 87 prosenttia vettä? Se on aika vähän: esimerkiksi kurkun vesipitoisuus on noin 98 prosenttia.

Ostaisinko tinkimaitoa?

Maaseudulla on juotu iät ja ajat ”aitoa lehmänmaitoa”, ja viime aikoina kaupungeissa on herännyt kaipuu juurille. Käsittelemätöntä raakamaitoa eli tinkimaitoa haetaan suoraan tiloilta. Se saattaa sopia myös ihmisille, joiden vatsa oireilee kaupan maidosta. Ainakin raakamaito sulaa ruoansulatuselimistössä hitaammin rasvapitoisuutensa ansiosta, sillä raakamaidossa on rasvaa reilut neljä prosenttia. Moni pitää raakamaitoa myös luonnollisena ja aitona.

Terveysviranomaiset kuitenkin jarruttelevat trendiä. Suurin huolenaihe on se, että tilamaitoa ei ole pastöroitu. Pastörointi on turvatoimenpide, jolla taataan se, että maidossa ei ole taudinaiheuttajia. Tilamaidosta on syntynyt maailmalla niin tiukkasävyinen keskustelu, että puhutaan jo ”maitosodasta”. Tämä on innostanut tutkijoita selvittämään, onko tilamaidon terveysriskejä liioiteltu, ja myös Suomessa Evira on antanut lupauksen jatkaa raakamaidon myyntimahdollisuuksien tutkimista. Raakamaidon myyntiä ei ole myöskään kielletty, vaan halukkaat voivat ostaa sitä suoraan maitotiloilta.

Teksti: Nina Sarell
Kuva: Seppo Saarentola