”Elämä on liian lyhyt olla kuolleena jo eläessä”

”Tarina pettämisestä.

Onko se pettämistä jos mitään fyysistä ei tapahdu ennen virallista eropäätöstä? Omalla tavallaan kyllä, pahempaakin entä fyysinen pettäminen.
Mutta pettämisen määritelmää tärkeämpää on tunnistaa syyt mitkä johti mihinkään suhteen ulkopuoliseen.

Kaikki lähti siitä että kaksi toisilleen epäsopivaa ihmistä meni naimisiin. Toista pidettiin itsestäänselvyytenä eikä toisen tarpeita huomioitu koska itsellä kaikki oli hyvin. Keskustelua ei tarvinnut, ainakaan toisen mielestä. Yhteistä tekemistä ei ollut. Seksiä oli kerran viikossa peiton alla lähetyssaarnaajassa.

Kunnes sitten toinen tapasi ihmisen joka herätti henkiin. Sai haluamaan asioita. Herätti huomaamaan mistä on jäämässä paitsi kun tyytyi siihen mitä sattui saamaan.

Päätös erosta ei johtunut pettämisestä. Päätös erosta tuli vasta sen oivalluksen jälkeen että elämässä voi olla tunteita, perhosia vatsanpohjassa, kuumia ja kosteita hetkiä yhdessä, seikkailua ja uuden kokemista.

Ei siitä kahden ihmisen välisestä hullusta himosta ja heräämisestä parisuhdetta tullut. Eikä siitä tarvinnu. Se herätti ja se oli tärkeintä. Koska elämä on liian lyhyt olla kuolleena jo eläessä.”