Epätasa-arvo kotitöissä on suurinta yli viisikymppisissä ja pienten lasten perheissä

Radiouutinen kertoo, että kotitöitä tehdään epätasa-arvoisemmin yli viisikymppisten parisuhteissa ja lapsiperheissä. Yli viisikymppisissä selittävä tekijä on vahva roolijako eli niin sanotut naisten ja miesten työt sekä sen sukupolven naisten tapa passata miehiään.

Nyt puhutaan siis heteronormatiivista suhteista.

Pienten lasten perheissä ilmiön selittää se, että monet miehet alkavat tuossa kohtaa paeta lapsiperhearkea töihin. Ei niin, että alkavat tehdä enemmän töitä, vaan alkavat tehdä sitä hitaammin.

Viime vuonna uutisoitiin samasta aiheesta niin, että laskennallisesti naiset tekevät keskimäärin 37 minuuttia päivässä enemmän kotitöitä kuin miehet ja viikossa noin neljä tuntia enemmän.

Tuo väli on pienentynyt, ei siksi, että miehet tekisivät enemmän, vaan siksi, että naiset ovat alkaneet tehdä vähemmän kotitöitä ja tämä on ilahduttavaa. Sillä muutama vuosi sitten julkaistiin Jyväskylän Yliopiston tutkimus, jossa lopputulemana oli, että pienten lasten äidit uupuvat ja väsyvät arjessa huomattavasti enemmän kuin miehet. Syynä ei ollut se, että miehet eivät osallistuisi, vaan se, että pienten lasten äideillä on tarve suorittaa täydellisesti. Lääkkeeksi tarjottiin höllentämistä ja niin sanotusti vasurilla tekemistä, mutta tämän ääneen sanominen aiheutti jopa vihaa.

Tästäpä tullaankin sitten suoraan johtopäätökseen. Se yli viisikymppisten joukko, jossa epätasa-arvo kotitöissä on näkyvin on kasvattanut sukupolven, joka suorittaa itsensä hengiltä. Varsinkin tyttölapset on kasvatettu saamaan huomionsa suorittamisella. Eipä ihmekään, että kaikki pitää sen jälkeen tehdä täydellisyyttä hipoen.

Onneksi tavat kasvattaa ovat muuttuneet ja monet vanhemmat kasvattavat nykyään sukupuolen sijaan ihmistä. Tämä tulee väistämättä johtamaan tasa-arvon kasvamiseen ihan millä osa-alueella tahansa. Yhäkin on naisia jotka suorittavat täysin liikaa ja yhä on miehiä jotka pakenevat vastuutaan, mutta suunta on oikea.

Olen toki kuullut, että vielä on olemassa muutamia sellaisia, jotka puhuvat miesten ja naisten töistä, mutta sellainen asenne on kuolemassa onneksi sukupuuttoon. Se nimittäin johtaa siihen, että eräs iäkäs leskimies ei vaimonsa kuoleman jälkeen osannut edes kahvia keittää, koska kahvinkeittäminen oli kuulunut siihen naisten työt -osastoon.