Havaintoja parisuhteesta

Huomenna minä taas rakastan sinua

Teksti:
Havaintoja parisuhteesta

Valo taittuu sisäänpäin, kunnes se katoaa kokonaan ja on lokakuinen Ilta. Sinulla on kermanvärinen takki jonka ylähihoihin sinun vaaleat hiuksesi lainehtivat ja sinä olet kuin pimeydessä loistava valopatsas. Ensimmäinen katse on aina muun maiseman sammuttava. Se tulee lasin läpi kuin varkain annettu poskisuudelma. Se lävistää huonon mielen ja lokakuun.

Me olemme tehneet sen jo tuhansia kertoja. No se on ehkä liioitellen, mutta rakkaus on liioittelua. Rakkaus on kuin valonmerkkiä ennen baarissa otettu viimeinen juoma. Sitä olisi jo tarpeeksi, mutta on pakottava tarve saada lisää. Kuin sielullinen nymfomania.

Katseesta seuraa kosketus. Alkuun pelkäsin, että jos halaan vähänkin voimakkaammin niin menisit rikki kuin hauras lasiesine. Herkkyyden äärellä ei koskaan voi olla liian huolehtiva. Et sinä onneksi ole mennyt rikki minusta. Arvelen, että kosketuksemme ovat silitelleet aiemman elämän pinnan alle jääneitä säröjä. Me olemme olleet yhteinen parantava voide.

Kuusi ensimmäistä lausetta on sanottu ennen kuin sanomme toisillemme mitään. Me luemme sen toistemme olemuksesta. Voi siirtyä suoraan seitsemänteen lauseeseen. Se liittyy usein rakkauteen ja siihen, että on kaunista olla se käsillä oleva yhdessä koettava hetki.

Enempää ei ole kuin se hetki kerrallaan. Paitsi se tulevaisuus. Se jonka olemme värittäneet jo osittain valmiiksi rakastamillamme väreillä. Niitä kutsutaan unelmiksi. Meillä niistä piirtyy kuva, jonka keskellä olemme molemmat. Reunoille jää se kaikki muu joka saa merkityksensä meistä.

Sanoin sinulle jo silloin, että jos pehmeys olisi määriteltävä mittayksilöllä niin sen mittayksikkö olisi sinun huulesi. Vuosien suudelmattomuuden kehto. Haluan ne kaikki ja vielä sen jälkeen muutaman lisää.

Lopulta noin kuudesti kuukaudessa tapahtuva öinen yhteinen syli. Horisontin taakse painuva auringonlasku. Minä olen hiustesi lasketumispinta ja hengityksesi vaivuttaa minutkin lopulta turvaan ja unessa olemme alitajunnoissamme, mutta vain kosketuksen päässä toisistamme jos alitajunta suoltaa rumia kuvia.

Lusikka.

Lopulta tulee huomenna. Sen jälkeen huomenna. Ja sen jälkeen huomenna. Huomenna. Huomenna. Huomenna. Huomenna. Huomenna. Huomenna. Huomenna. Huomenna.

Kaikki alkaa alusta. Sinusta. Turvasta. Sinusta. Huomenna minä taas rakastan sinua.

X