”Lapsista pystyy pitämään parempaa huolta, kun ne ovat samassa taloudessa koko ajan, eikä tarvitse miettiä jatkuvasti miten siellä toisella vanhemmalla pärjäävät ilman toimivaa aikuista”

”Haluan kommentoida tuohon, että miksei vanhemmat eroa vaikka parisuhde ei ole hyvä. Niissä perheissä, joissa on esim.päihdeongelmia, eroaminen voisi olla pahempi vaihtoehto siitä huolimatta.

Ajatus, että erotessa molemmat vanhemmat pitävät huolta yhtä hyvin lapsistaan, on kaunis. Toimiva, työssäkäyvä päihteidenkäyttäjä ei välttämättä kuitenkaan näin tee ja puitteet ovat sen verran kunnossa, että joudut luopumaan lapsista, jollei joka toinen viikko, niin ainakin joka toinen viikonloppu ja lomat päälle. Moni ei uskalla antaa lapsia päihdevanhemmalle, ja Suomen laki pakottaa kuitenkin näin tekemään.

Lapsista pystyy siis pitämään parempaa huolta, kun ne ovat samassa taloudessa koko ajan, eikä tarvitse miettiä jatkuvasti miten siellä toisella vanhemmalla pärjäävät ilman toimivaa aikuista. Varsinkin jos lapset ovat pieniä, eivätkä osaa edes sanoa miten siellä menee. Jossain tapauksissa voi tuntua mahdottomalta vain erota, vaikka se olisikin kaikkien parhaaksi.

Tulee kuitenkin muistaa, että erossa eroavat lasten vanhemmat, lapset eivät eroa vanhemmistaan. Näin ollen lapset joutuvat eron jälkeen yksin kohtaamaan päihderiippuvaisen/mielenterveysongelmaisen vanhemman ilman valvontaa.”

Bloggarin pohdintaa:

Ymmärrän asian, mutta eikö tuossa ole sellainen paradoksi, että jäämällä lapsi pakotetaan elämään alkoholistin kanssa koko lapsuus 24/7. Jos on pelko että lapsi ei saa turvaa eron jälkeen toisesta vanhemmastaan niin ei lasta sellaisen vanhemman luo pakoteta. Siihen puuttuu jo sitten lastensuojelu.

Jos päihderiippuvainen päättää lapsen sijaan valita päihteet niin se on hänen valintansa sitten. Jäämällä hänen riippuvuus mahdollistetaan plus mitä se tekee sille, joka jää? Vaikeita asioita nämä on, mutta minun korviin tämä kuulostaa riippuvaisen ehdolla elämiseltä ja lapsen pitämiseltä myrkyllisessä ilmapiirissä.