”Miksei niitä tahtomattaan tilanteeseen joutuneita lapsia voi kuunnella ja mennä heidän ehdoilla”

”Itse olin se lapsi, joka muutti äitinsä kanssa ”toisten nurkkiin” ja rauhallinen kahdestaan asuminen vaihtui uusperhe helvettiin missä oli ”mun lapset” ja ”sun lapset”.

Jouduin lapsena tahtomattani keskelle täysin vieraiden ihmisten likaista avioeroriitaa ja jouduin asumaan paikassa missä mua jatkuvasti muistutettiin kuinka mikään siellä ei ole mun.

Oli mulla oma huone, mutta saman katon alla asuvat lapset kävivät sieltä varastelemassa ja hajottamassa mun tavaroita sillä välin kun olin oman isäni luona ja siitä ei saanut kuulemma pahoittaa mieltään, koska mähän olin se joka olin tunkeutunut toisten kotiin ilman näiden hyväksyntää.

Aikuisena olen miettinyt miksi äitini muutti 2kk seurustelun jälkeen miehen luo jolla oli avioero kesken ja tästä liitosta oli vielä 4 lasta, jotka vuorotellen ja välillä jopa kaikki asuivat saman katon alla ja piti vielä kaksi yhteistä lasta siihen tehdä. Mua ei valmisteltu tähän muutokseen mitenkään, mulle vain ilmoitettiin että näin tehdään.
Miksi ei voi rauhassa tutustua ennen kuin muuttaa yhteen? Miksei niitä tahtomattaan tilanteeseen joutuneita lapsia voi kuunnella ja mennä heidän ehdoilla? Mun mielestä uusperhe kuvio ei ole muuta kuin aikuisten ihmisten järkyttävää itsekkyyttä.”