Havaintoja parisuhteesta

”Olen elänyt kolme vuotta salasuhteessa”

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

Olen aiemmin kirjoittanut, että olen blogivuosieni aikana saanut lukuisia viestejä salasuhteessa eläviltä naisilta. Julkaisen luvalla kaksi saamaani viestiä muuten täysin siinä muodossa, kun olen ne saanut, mutta sen verran muokaten, että ihmiset eivät tule tarinoista tunnistetuiksi. Nämä kaksi valikoitui siksi, että ovat luonteiltaan tyypillisiä tarinoita, joita salasuhteessa eläviltä saan. Kyseisissä tapauksissa roolit menevät niin, että suhteessa on sinkku nainen ja naimisissa oleva mies, mutta yhtä paljon olen saanut tarinoita, joissa myös salasuhteessa elävä nainen on naimisissa.

En kirjoita tarinoiden taustalle mitään omia näkemyksiä enkä mielipiteitä, vaan kirjoitan ensi viikolla oman tekstin, jossa pohdin saamiani viestejä kyseisestä hyvinkin arasta ja varmasti monenlaisia tunteita herättävästä aiheesta.

TARINA 1:

Olen elänyt kolme vuotta salasuhteessa miehen kanssa, joka on naimisissa.

Paljon saan arvostelua ja paljon mietin asiaa itsekin. Lähinnä sitä, että arvostanko itseäni riittävästi, kun tällaisessa olen mukana ja voiko tämä päättyä hyvin. Minua on kuvailtu naurunalaiseksi ja minulle usein sanotaan, että olen tyhmä, kun uskon miehen puheita seksittömästä liitosta jne., koska nehän ei mitenkään voi pitää paikkaansa.

Hänellä on syy pysyä suhteessa, on niin samanlainen kuin muidenkin näissä sinun tekstiesi parisuhteissa kuvatut syyt.
Seksiä ei ole ollut vuosiin, vaimollakin oli suhde työkaveriinsa neljä vuotta sitten ja suhteessa on pysytty koska lapset.

Mies ei haluaisi olla se, joka tekee lopullisen päätöksen, koska ei haluaisi perheenrikkojan leimaa otsaansa. Vaimo on ilmoittanut olevansa nykytilanteeseen tyytyväinen, mutta seksiä hän ei halua, senkin hän on suoraan sanonut.

Mies haluaa nähdä lapsensa päivittäin ja ajatus viikonloppuisänä toimimisesta kauhistuttaa. Hän tietää, että lapset selviävät erosta kyllä mutta itsestään ei lasten vuoksi ole varma. On kovin kiinni lapsissaan.

Kyllä mekin olemme aiheesta paljon riidelleet ja olen yrittänyt suhteesta lähteäkin useasti, kuten hänkin, mutta aina vain olemme yhteen palanneet. En näe syytä miksi hän valehtelisi minulle, kun ei tämäkään hänelle helppoa ole. Olisi hänelle helpompaa, jos meidän suhdettamme ei olisi.

Joku ratkaisu olisi tietysti hyvä löytää, koska jatkuva epävarmuus ja ikävä, lyhyet tapaamiset, syö kyllä sisältä. Joka tapauksessa hän tässä hetkessä elää vaimonsa kanssa, ja minä olen ulkopuolinen ja halveksutussa asemassa.”

TARINA 2:

Olen hieman vajaa nelikymppinen nainen, erosin kohta kolme vuotta sitten hyvin ristiriitaisesta suhteesta, jossa minua kaikin tavoin alistettiin.

Todella yllättäen hieman eron jälkeen työreissulla tapasin miehen, joka on suurperheen isä. Lestadiolainen. Suhdetta on jatkunut nyt usean vuoden ajan ja tapaamme toisiamme säännöllisen epäsäännöllisesti kummankin työreissuilla.

Minkäänlaista muuta kuin seksuaalista suhdetta meille ei koskaan tule etäisyytemme vuoksi, vaikka kumpikin tiedämme, että saamme olla toistemme seurassa juuri sitä, mitä me oikeasti olemme. Ollaan kumpikin valtion virassa, piirit ovat pienet ja alle kourallinen ihmisiä tietä tästä suhteesta.

Mies on sanonut jo pitkään, että hän ei voi olla kotona se aito oma itsensä vaan on pettänyt ennenkin vaimoaan työreissuilla. Olemme myös keskustelleet aiheesta niin on myös jäänyt kiinni ennen pettämisestä ja kyllähän vaimo miehensä tuntee. Haluaa ehkä vain sulkea silmät asialta. En tiedä.

Kotona ei kuulemma seksistä ole pulaa, vaan ennemminkin niin, että mies suorastaan vetää magneetin lailla toista sukupuolta kohti. Eli, en ole ainoa enkä varmaankaan jää ainoaksi.

Tällä kertomukselle haluan tuoda sen esille, että moni suhde ei ole sitä miltä näyttää ja antakaa läheistenne olla omia itseään tai käy niin kuin miehelle on käynyt: hakee huomiota muualta.”

Lue myös

X