Ihmiset ja suhteet

Katri Helena ja Tommi Liimatainen ovat yhdessä miltei aina: – Kun Tommi lähtee kalaan, huokaisen helpotuksesta ja alan siivota

Kuusi vuotta sitten Katri Helena ajoi itsensä huomaamattaan piippuun. Nyt hän on jälleen aallonharjalla ja konserttisalit täyttyvät. Kiitos siitä kuuluu hänen kumppanilleen Tommi Liimataiselle. – Arvostan sitä, miten paljon hän tekee hyväkseni.

Teksti:
Miia Siistonen
Kuvat:
Liisa Valonen

– Henkinen selkäranka on pitänyt minut aina pystyssä. Pelkoa romahtamisesta ei ole ollut, Katri Helena toteaa.

Kuusi vuotta sitten Katri Helena ajoi itsensä huomaamattaan piippuun. Nyt hän on jälleen aallonharjalla ja konserttisalit täyttyvät. Kiitos siitä kuuluu hänen kumppanilleen Tommi Liimataiselle. – Arvostan sitä, miten paljon hän tekee hyväkseni.

”Aloittaessani 18-vuotiaana laulajanurani en voinut kuvitellakaan, että se jatkuisi yhä vielä, kuusikymmentä vuotta myöhemmin. Isälläni oli tapana sanoa: ’Teen työni perkele niin hyvin, ettei kenellekään tule sanomista’. Olen noudattanut samaa periaatetta, ilman sitä perkelettä.

Meneillään on taas jonkinlainen buumi. Kun yleisössä alkoi näkyä nuoriakin ihmisiä, menin leikilläni kokeilemaan yhden heistä otsaa: oletko varmasti ihan terve?

Omasta nuoruudestani en kaipaa oikeastaan mitään – paitsi fyysistä voimaa. Nykyään joudun käyttämään paljon enemmän aikaa sen varmistamiseen, että jaksan. Haluaisin nousta esiintymislavalle levänneenä ja parhaimmillani, mutta aina se ei ole mahdollista. Uni jää joskus vähiin, ja taskussa pitää kantaa energiapatukkaa.

En edes pyri taistelemaan vanhenemisen merkkejä vastaan. Jos on jokin vaiva, jonka voi korjata, pyrin korjaamaan sen niin pian kuin suinkin. Peruuttamattomat muutokset täytyy vain hyväksyä. Toistaiseksi kehoni on yhä totellut, kun annan sille käskyn toimia.

Äitini eli 102-vuotiaaksi. Hän oli fyysisesti paljon vahvempi kuin minä. Viimeisenä joulunaan hän istui kiikkustuolissa perheen ympäröimänä ja alkoi papattaa jostakin. Tartuin häntä käsivarresta ja ehdottelin nukkumaanmenoa. Äiti tempaisi kätensä irti ja tuiskahti: ’Sinä et minua kuljeta!’

Tunnistan itsessäni samaa temperamenttia. Jos katson, että jokin asia on oma valintani, siihen ei saa kukaan puuttua. Kannan itse vastuun valinnoistani.

En haluaisi elää yhtä vanhaksi kuin äiti. Toivon, että opin kaiken, mitä elämässä pitää oppia, ennen kuin täytän sata vuotta.”

Katri Helena: ”Minua on vaikea haavoittaa”

”Pyrin antamaan kuulijoilleni energiaa ja saan sitä heiltä takaisin. Mutta ei se ole minun elämänvoimani lähde. Kaikki kokemani on jauhautunut myllyn läpi, ja siitä on muodostunut ikioma ideologiani. En ole koskaan yksin.

Uskon, että meillä on jo syntyessämme rajan takana iso joukko edesmenneitä hurraamassa ja kannustamassa. Mieheni Timo liittyi porukkaan vuonna 1988.

Hänen kuolemaansa edeltävänä iltana olimme sopineet, että jos jompikumpi poistuu täältä ennen toista, pidämme yhteyttä. Kolme päivää myöhemmin aloin saada häneltä viestejä automaattikirjoituksella. En enää ikävöi häntä, tunnen vain syvää kiitollisuutta.

Toisella puolella ovat myös jo poikani Juha, vanhempani ja ystäviä. Välissämme on ohut verho, jonka läpi rakkaus ja hyvät ajatukset kulkevat. He eivät poista minulta ongelmiani, mutta he auttavat ymmärtämään, miksi tiettyjä asioita tapahtuu.

Näin saat käyttöösi kaikki upeat edut

Annan tilaaja pääsee käsiksi kaikkiin klubietuihin.

Tilaaja: Kirjaudu tai luo tili tästä.

Kirjaudu

Mikäli et ole vielä tilaaja, tilaa Anna tästä.

Tilaa

Pulmatilanteissa ole yhteydessä asiakaspalveluun.

X