”Olisi tosi hirveää käyttää lapsia oman katkeruutensa välikappaleena”

”Minä olen se nainen joka hoiti perheessä ihan kaiken. Eron jälkeenkään en kuitenkaan halunnut viedä lapsilta isää, hän on lapsille tärkeä ja rakas eikä mulla ollut mitään syytä häntä poistaa lasten elämästä (kuten päihteet tai väkivalta tms). Hän on ihan hyvä isä, vaikkakin saamaton ja osaamaton monessa arjen asiassa.

Siksi tuen häntä edelleen, hoidan suurimmalta osin lasten asiat myös niillä viikoilla, kun lapset ovat isällään. Hoidan lasten harrastukset, kouluasiat, lääkärit jne suurelta osin. Tämä onnistuu ainakin toistaiseksi, koska asumme lähekkäin ja olemme ihan hyvissä väleissä. Lapset saavat viettää aikaa isänsä kanssa, ja isälle on eron jälkeen ihan riittävästi opeteltavaa siinä, että saa lapsille ruuan laitettua ja puhtaat vaatteet päälle joka päivä, tämä on oikeasti hänelle ihan uutta. Hän saa toteuttaa isyyttään, lapsilla on turvallinen olo ja asiat hoituvat. Otan asioista kopin jos isä ei pysty. Tämä tietysti vaatii joustoa ja keskustelua, enkä todellakaan tiedä miten tämä menee sitten, jos jompikumpi löytää uuden puolison.

Mutta toistaiseksi näin. Olisi tosi hirveää käyttää lapsia oman katkeruutensa välikappaleena. Vaikka monesta asiasta ollaan exän kanssa eri mieltä, on lasten kasvatus ainakin toistaiseksi saatu hoidettua näinkin. Ei tunnu miellyttävältä olla hänen kansaan niin paljon tekemisissä, mutta lasten takia joustan. Eivät ne ikuisuuksia ole pieniä.”