Pura tunnelukot – Näin vapautat kehon jännitystiloja

Jos negatiiviset kokemukset ja tunteet toistuvat ja pitkittyvät eikä niitä pysty käsittelemään, ne jäävät jännitystiloina kehon muistiin. Näitä jännitystiloja voi kutsua kehon tunnelukoiksi. Tälle ajatukselle perustuvat mielen ja kehon yhteyttä painottavat menetelmät, esimerkiksi Marion Rosenin kehittämä Rosen-terapia tai mindfullnessin rentoutumisharjoitukset.

Pura tunnelukot – Näin vapautat kehon jännitystiloja

Jos negatiiviset kokemukset ja tunteet toistuvat ja pitkittyvät eikä niitä pysty käsittelemään, ne jäävät jännitystiloina kehon muistiin. Näitä jännitystiloja voi kutsua kehon tunnelukoiksi. Tälle ajatukselle perustuvat mielen ja kehon yhteyttä painottavat menetelmät, esimerkiksi Marion Rosenin kehittämä Rosen-terapia tai mindfullnessin rentoutumisharjoitukset.

– Se, että tunteita ei käsittele, voi näkyä kehon oireiluna ja vaikuttaa siten elämään monin tavoin, kertoo stressinhallintakouluttaja ja joogaopettaja Mia Jokiniva, jolta on juuri ilmestynyt kirja Stressin luomuhoito (Gummerus).

Henki ei kulje, palleaa puristaa ja kasvoille kivettyy torjuva ilme. Eikä mitään hajua siitä, miksi. Olisiko syynä kehon tunnelukko? Kielteiset kokemukset ja ajatukset voivat muuttua fyysisiksi kolotuksiksi, mutta onneksi niitä voi tunnistaa ja avata itse.

Lentokone on kierrellyt kaupungin yllä jo kauan ja tehnyt myrskyssä monta laskeutumisyritystä. Sydämesi hakkaa, otsalle nousee kylmä hiki ja vartalo jännittyy. Kuolemanpelko täyttää mielesi, mutta yrität hillitä paniikkisi kaikin keinoin, istuvathan lapsesi vieressäsi. Haluat suojella heitä, etkä halua heidän pelkäävän.

Tämä kuvitteellinen esimerkki kertoo mielen ja ruumiin yhteydestä sekä tunteiden tukahduttamisesta pakon edessä. Pelko ja ahdistus tuntuvat paitsi mielessä myös kehossa.

Mikä tunnelukko on?

Tunnelukon määritteleminen on hankalaa, koska sitä ei voi osoittaa kehosta sormella. Jos tunteita tukahdutetaan, ne saavat paitsi mielen myös kehon oireilemaan. Sitä voi halutessaan kutsua vaikka tunnelukoksi.

Tunnelukon voi ymmärtää kehon jännitystilana. Tällöin keho reagoi siihen, että mieli ei päästä jotain asiaa tietoisuuteen. Sellainen tila voi muodostua, jos on kokenut jonkin tiukan tai tukalan tunteen, jota ei ole saanut tai pystynyt käsittelemään siinä samassa hetkessä, kun tunne on syntynyt. Vaikka tunteen työntää sivuun tai ohittaa, se voi jäädä mielen perukoille tai muuttua keholliseksi oireeksi.

Epämiellyttävällä tilanteella, jossa ihminen joutuu nielemään tunteensa, voi olla monenlaisia vaikutuksia käytökseen ja kehoon. Uskon, että usein viha ja ärtyneisyys saattavat johtua siitä, että olemme aiemmin joutuneet tukahduttamaan jonkin hyvin vaikean tunteen. Myöhemmin tuo tunne sitten tulee toista kautta pintaan.

Mistä tunnelukon tunnistaa?

Keho reagoi vaikeisiin tunteisiin yksilöllisesti: yksi vetää hartiat korviin, toinen puree hampaitaan ja saa siitä päänsärkyä. Joskus selittämättömät vatsakivut tai selkä- ja päänsäryt voivat olla seurausta pitkään jatkuneista jännitystiloista.

Tunteet voivat vaikuttaa myös ryhtiin, lihaskireyksiin tai kasvojen ilmeisiin. Ihminen saattaa lopettaa puhumisen, kun tunteita on liian vaikeaa käsitellä. Tunteiden patoaminen voi ilmetä myös levottomuutena ja hiljentymisen vaikeutena.

Tunnelukkotesti – Tee testi ja selvitä, millaiset lukot mieltäsi ohjaavat

Syntyvätkö tunnelukot joihinkin tiettyihin paikkoihin?

En usko siihen, että keho olisi kuin kone ja jostakin asiasta seuraisi aina kaikille samaa. Kehossa on toki kohtia, jotka reagoivat usein muita kohtia herkemmin esimerkiksi stressiin ja pelkoon. Pallean liike voi rajoittua tai verenkierto ruoansulatuselimissä heikentyä stressin takia.

Myös lonkankoukistajat jännittyvät akuutissa stressitilanteessa. Juuri niillä lihaksilla juostaan pakoon, kiivetään puihin, potkaistaan ja vetäydytään kyyryyn. Kyse on siis ikiaikaisista kehon puolustusmekanismeista.

Miten tunnelukoista voi vapautua?

Jos näkee tai tuntee vain oireet, mutta ei ymmärrä, miksi on paha olla, ammattiapu voi olla tarpeen. Psykoterapiaan kannattaa hakeutua, kun on kysymys todella vaikeista asioista.

Tunnetuin tapa on puhuminen. Puhuminen on nykyään hyvin arvostettua: ajatellaan, että jokaisen pitäisi olla kykenevä tuottamaan tekstiä, joka kuvaa omaa sisäistä maailmaa. Toki asioita usein ymmärtää paremmin, kun ne sanoo ääneen.

Toisaalta on ihmistyyppejä, joille toimivin tapa vapautua tunnelukoistaan ei ole verbaalinen. Kullekin löytyy varmasti oma terapiamuotonsa. Se voi olla Rosen-terapia, homeopatia, life coachingin työkalut, itsehoito tai liikunta. Ei ole yhtä tunnetyöskentelyn reseptiä, joka sopisi jokaiselle.

Kehoterapia on laaja käsite. Kehoterapiaa on kaikki, mikä vapauttaa jännitystiloja, siis esimerkiksi hieronta, liikunta ja erilaiset body-mind-tekniikat.

Lue lisää: Avaa tunnelukkosi

Voiko tunnelukkoja avata itse?

Tunnelukon purkaminen voi olla itkemistä, huutamista, kirjoittamista, maalausta tai liikuntaa – vaikka nyrkkeilysäkin hakkaamista. Joskus se on vain sitä, että pystyy nimeämään ja tunnistamaan tunteen ja ymmärtää, mistä se tulee.

Tunteiden kerrostuminen on kuitenkin monelle hämärän peitossa. Ilmaisemamme tunne ei aina ole se perustunne, jota meidän pitäisi tervehdyttävässä mielessä työstää. Kun joku huutaa, kyse voikin olla yksin jäämisen pelosta eikä juuri sen hetken pikkujuttujen aiheuttamasta ärtyneisyydestä.

Monet jumiutuvat kuvaamaan tunnetilaansa parilla, kolmella sanalla, vaikka eri tunteita voi olla satoja. On helpompaa tunnistaa vain ärtymys ja viha, pahimmillaan pelkkä v-sana.

Alkuun pääsee itsetutkiskelumetodeilla: miettimällä sitä, mistä tunteista on kysymys, tunnistanko mistä tunteet kumpuavat ja mitä niiden alla on. Usein kiireisessä arjessa ei ole tarpeeksi tilaa tuntea. Kun tulee mahdollisuus hiljentyä, pois työnnetyt asiat saattavat nousta pintaan.

Työssäni huomaan, että joskus esimerkiksi rentoutumisharjoituksessa ihmiset alkavat itkeä, eivätkä he välttämättä edes tiedä, miksi. Kun kehon jännitystilat vapautuvat, mielellekin voi tulla tilaa liikkua. Itku merkitsee silloin sitä, että jokin padottu ja paikoilleen pakotettu lähtee taas virtaamaan.

Lue lisää: Uupumusta, ahdistusta ja lihasjumeja? Rosen-terapia avaa kehon tunnelukot

Kysymyksiin vastasi stressinhallintakouluttaja Mia Jokiniva.

Anna 35/2015

Tilaa Annan uutiskirje

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *