Silmä ei aina ole terve, vaikka näkö olisi hyvä – Lääkäri: On tietty ikä, jossa pitäisi aloittaa näköä pelastava seuranta
Silmäsairauksien riski kasvaa iän karttuessa. Mitä aiemmin sairaus löytyy, sitä helpompi sitä on hoitaa.
Silmäsairauksien riski kasvaa iän karttuessa.
Silmäsairauksien riski kasvaa iän karttuessa. Mitä aiemmin sairaus löytyy, sitä helpompi sitä on hoitaa.
Miksi terveetkin silmät kannattaa katsastaa säännöllisesti?
Silmät eivät välttämättä ole terveet, vaikka näkökyky olisi vielä hyvä. Osa silmäsairauksista kehittyy vaivihkaa, ja jotta ne löytyvät ajoissa, kannattaa käydä säännöllisesti silmälääkärissä. Silmälääkärin tarkastuksessa voidaan löytää esimerkiksi glaukooma, kaihi ja silmänpohjan ikärappeuma.
Glaukooma vaurioittaa näköhermoa ja johtaa näkökenttäpuutoksiin. Pitkälle edenneenä se voi jopa sokeuttaa.
Kaihissa silmän mykiö eli linssi samenee, jolloin värit haalenevat, näöntarkkuus alenee ja hämärässä voi olla vaikea nähdä. Tapaturmien riski kasvaa, jos on hyvin vaikea nähdä tarkasti.
Silmänpohjan ikärappeuma vaurioittaa verkkokalvon tarkan näkemisen aluetta. Ikärappeumaa on kahta eri muotoa, kuivaa ja kosteaa. Kostea tautimuoto heikentää näköä nopeasti, joten se tulisi todeta ja hoito aloittaa ajoissa.
Kuinka usein silmälääkärissä olisi hyvä käydä?
Silmäsairauksien riski kasvaa iän karttuessa. Ensimmäisen kerran silmälääkäriin kannattaa hakeutua noin 45-vuotiaana.
Silmälääkäri kertoo tutkimuksen jälkeen, mikä on jatkossa sopiva seurantaväli. Yleensä se on noin viisi vuotta, mutta noin 60 ikävuoden jälkeen suositellaan silmälääkärin tarkastusta kolmen–neljän vuoden välein.
Omat ja lähisuvun sairaudet voivat edellyttää tavallista tiiviimpiä silmätarkastuksia. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi diabetes tai lähisukulaisen glaukooma.
Tarvitaanko säännöllisiä tarkastuksia, jos on tehty taittovirheleikkaus?
Jos silmä on leikattu, silmän terveydentilaa seurataan jatkossa tavallista tiiviimmin – silmälääkärin ohjeen mukaan.
Optikon itsenäisesti tekemät näöntarkastukset eivät leikatuille silmille riitä, vaan jatkossa silmälääkäri tarkistaa näkökyvyn ja määrittää silmälasivahvuudet tai antaa optikolle luvan silmälasimääritykseen.
Jos silmään on taittovirheleikkauksessa laitettu keinolinssi, silmään ei voi tulla kaihia – mutta muita silmäsairauksia voi. Kuten kaihileikattuun myös taittovirheleikattuun silmään voi kehittyä jälkisamentuma, joka tarvittaessa avataan laserilla.
Miksi optikon tekemä tarkastus ei aina riitä?
Optikot ovat näönhuollon asiantuntijoita. He osaavat korjata silmän taittovirheet silmälaseilla tai piilolinsseillä, mutta he eivät diagnosoi ja hoida silmäsairauksia.
Jos silmät ovat terveet, optikon apu riittää. Optikko osaa ohjata asiakkaansa silmälääkäriin, esimerkiksi jos näöntarkkuus on alentunut tai optikko epäilee silmäsairautta.
Tehdäänkö julkisessa terveydenhuollossa silmän terveystarkastuksia?
Julkisessa terveydenhuollossa hoidetaan silmäsairauksia. Esimerkiksi diabetesta sairastavien henkilöiden silmien terveydentilaa seurataan usein silmänpohjankuvauksella, mutta terveiden, oireettomien silmien terveydentilan seuranta kuuluu yksityissektorille.
Yksityissektorilla silmälääkärin vastaanottojen hinnat alkavat noin sadasta eurosta. Kela korvaa vastaanottohinnasta kahdeksan euroa, mutta silmätutkimuksista korvausta ei enää makseta.
Miten silmien terveystarkastukseen valmistaudutaan?
Mukaan kannattaa ottaa uusimpien, käytössä olevien silmälasien tiedot, jos ne ovat tallella. Jos optikkoliikkeen tai lääkärikeskuksen potilastietojärjestelmästä on yhteys Kanta-arkistoon, silmien terveystiedot voi katsoa myös Omakannasta.
Silmälääkäri kysyy myös perussairauksista ja niiden hoitoon käytetyistä lääkkeistä. Vastaanottopäivänä ei tule käyttää piilolinssejä, sillä käyttö voi haitata näöntarkastusta ja silmälasimääritystä. Silmätippoja voi laittaa normaalisti.
Miksi silmätarkastuksen jälkeen suositellaan aurinkolaseja?
Silmälääkäri laittaa silmiin mustuaista laajentavia tippoja. Näin hän näkee paremmin silmänpohjaan. Tipat aiheuttavat häikäisyä, ja kirkkaalla kelillä aurinkolaseista voi olla iloa.
Laajentavat tipat myös sumentavat näköä, ja siksi omalla autolla ajaminen ei ole suositeltavin tapa poistua vastaanotolta. Tippojen vaikutus lakkaa vähitellen yleensä parissa kolmessa tunnissa.
Mitä silmän terveystutkimuksessa tapahtuu?
Silmälääkäri tutkii näöntarkkuuden ja mittaa silmänpaineen: kohonnut silmänpaine on glaukooman riskitekijä. Hän tutkii biomikroskoopilla silmän pintaosan, taittavat väliaineet, kuten linssin ja sarveiskalvon, sekä silmänpohjan.
Silmälääkäri arvioi, tarvitaanko lisätutkimuksia, kuten OCT- eli valokerroskuvausta, näkökenttätutkimusta tai muita tutkimuksia. Valokerroskuvaus näyttää tarkasti näköhermonpään ja keskeisen verkkokalvon rakenteen. Siitä on apua muun muassa glaukooman ja silmänpohjan ikärappeuman diagnosoimisessa.
Silmäsairauksissa diagnoosiin voidaan päästä jo yhdellä vastaanottokerralla.
Millaisia muutoksia näössä kannattaa itse seurata?
Äkillinen näön menetys, näkökenttäpuutos tai silmään tuleva kookas näkemisen estävä varjo pitää tutkia välittömästi. Päivystyshoitoa tarvitaan myös, jos ilmaantuu äkillisiä kaksoiskuvia tai silmässä on kova kipu.
Vastaanotolle kannattaa hakeutua lähipäivinä, jos näkö heikkenee nopeasti, osa kohteesta jää näkemättä, keskellä katsottavaa kohdetta on samea alue tai viivat vääristyvät.
Pikainen tarkastus on myös tarpeen, jos näkökentässä on toistuvaa salamointia tai nokisadetta, silmässä on valonarkuutta tai se on voimakkaasti tulehtunut.
Kohonnut verenpaine, korkeat veren rasva-arvot ja tupakointi ovat silmänpohjan ikärappeuman riskejä.
Miten silmäsairauksia voi ehkäistä?
Glaukoomaa ja kaihia ei voi ehkäistä, vaikkakin diabetes ja tietyt lääkkeet voivat jouduttaa kaihin kehittymistä. Kohonnut verenpaine, korkeat veren rasva-arvot ja tupakointi ovat silmänpohjan ikärappeuman riskejä.
Ikärappeuman riskiä voi pienentää samoilla keinoilla kuin ehkäistään sydänsairauksia eli terveellisillä elintavoilla ja painonhallinnalla.
Aurinkoisina päivinä vesillä ja lumilla silmät kannattaa suojata aurinkolaseilla.
Silmien terveyden hyvinvointiin markkinoidaan monenlaisia ravintolisiä. Niiden tehosta ei ole tutkittua tietoa.
Asiantuntijana silmätautien erikoislääkäri Anniina Häyrynen, Silmäasema
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous