kolonoskopia
Suolistosyövän lisäksi kolonoskopialla voidaan selvittää esimerkiksi Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolentulehduksen mahdollisuutta.
Terveys

Jokaisen yli 50-vuotiaan kannattaisi käydä kertaalleen kolonoskopiassa – lääkäri kertoo, mitä paksusuolen tähystyksestä on hyvä tietää

Suomalaisten suolistosairaudet ja -vaivat yleistyvät jatkuvasti. Huolellisesti tehty kolonoskopia voi antaa suojan suolistosyöpää vastaan jopa kymmeneksi vuodeksi.
Teksti: Maria Lieto Kuvat: iStock

Kolonoskopia eli paksusuolen tähystys on tutkimus, johon harva mielellään hakeutuu.

HUSin sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilän mukaan jokaisen yli 50-vuotiaan tulisi kuitenkin käydä kolonoskopiassa kertaalleen, sillä se on paras tapa ennaltaehkäistä suolistosyöpää.

– Kolonoskopia on tutkimus, jonka avulla tutkitaan peräsuoli, paksusuoli ja osa ohutsuolen loppupäätä. Kehittyneiden tutkimusvälineiden avulla kolonoskopian toteuttaminen on yleensä melko kivutonta, ja moni jännittää sitä turhaan. Tarvittaessa voidaan kuitenkin antaa rauhoittavaa sekä kipua lievittävää lääkettä suonensisäisesti, hän sanoo.

Lue myös: Suolistosyöpiä aletaan seuloa valtakunnallisesti – lääkäri: ”Tarkoitus on löytää niitä kaikkein kavalimpia, oireettomia muotoja”

Kolonoskopia: huolellinen valmistautuminen on tärkeä osa tähystystutkimusta

Käytännössä kolonoskopia toteutetaan tutkimalla paksusuoli ja ohutsuolen loppuosa halkaisijaltaan noin sentin kokoisella, taipuisalla tähystimellä. Potilas makaa tutkimuspöydällä vasemmalla kyljellään, kun lääkäri vie puudutusgeelillä päällystetyn tähystimen varovasti sisään peräaukosta.

Hillilän mukaan alkuvaihe on usein toimenpiteen epämiellyttävin osuus, koska paksusuolen loppuosa on mutkainen.

– Tähystimen vieminen mutkien ohi voi venyttää suolta, mikä aiheuttaa usein paineen tunnetta tai kipua. Kun suoliston mutkikkain kohta on ohitettu, loppututkimus sujuu useimmiten helposti. Toimenpiteen tekeminen vie yleensä noin 30 minuuttia, hän sanoo.

Jotta tutkimus voidaan toteuttaa, on suoliston oltava tyhjä. Hillilän mukaan vain siten limakalvon kunto on mahdollista tutkia luotettavasti.

– Noin viikko ennen kolonoskopiaa ruokavaliosta jätetään pois siemenet ja jyvät. Pari päivää ennen tutkimusta ruokavaliota kevennetään niin, että rasvaista ja runsaskuituista ruokaa vältetään kokonaan. Myös esimerkiksi raa’at vihannekset jätetään pois. Runsas nesteytys on tärkeää, sillä se edistää suoliston toimintaa.

Tutkimusta edeltävänä päivänä juodaan annos nestemäistä tyhjennysvalmistetta. Toinen annos otetaan tyypillisesti toimenpidepäivän aamuna.

Tyhjennysvalmisteen juominen on ikävä, mutta välttämätön osa onnistunutta tutkimusta. Suolen tyhjentämisen vuoksi kolonoskopia ja toimenpidepäivä tarkoittaa usein sairauslomaa töistä.

– Suolen tyhjentyminen alkaa yksilöllisesti, mutta tapahtuu yleensä parin tunnin sisällä ensimmäisen valmisteannoksen ottamisesta. Kun suoli on tyhjennetty, ei ennen tutkimusta saa syödä enää mitään kiinteää, Hillilä sanoo.

Lue myös: Gastroskopia on tutkimus, jota lähes jokainen jännittää – tällä lääkärin vinkillä toimenpide sujuu miellyttävämmin

Omista peloistaan kannattaa keskustella lääkärin kanssa avoimesti

Hillilän mukaan kolonoskopia onnistuu yleensä ilman lääkitystä. Osa kuitenkin pelkää tähystystä sen verran, että rauhoittavan sekä kipua lievittävän lääkityksen antaminen on järkevää.

Lääkitystä on mahdollista toivoa ajanvarauksen yhteydessä, mutta päätös sen antamisesta voidaan tehdä tarvittaessa myös toimenpiteen aikana.

– Lääkärille kannattaa kertoa peloistaan avoimesti. Potilaalle voidaan antaa suonensisäisesti rauhoittava ja kipua lievittävä lääke, jonka vaikutus alkaa nopeasti. Joskus kolonoskopia pelottaa niin paljon, että potilas haluaa olla sen ajan kevyessä anestesiassa. Vaihtoehtoja siis löytyy, ja jokainen potilas saadaan varmasti tutkittua, Hillilä kannustaa.

Kolonoskopian yhteydessä suolistosta otetaan usein koepaloja. Niiden ottamista jännittäville Hillilällä on hyviä uutisia: koska maha-suolikanavan limakalvo on tunnoton, ei näytteiden ottaminen aiheuta kipua.

– Suolistosta voi löytyä kolonoskopian yhteydessä myös polyyppeja eli pieniä kasvaimia. Ne kannattaa poistaa, sillä paksu- ja peräsuolen syövät saavat alkunsa näistä limakalvon pullistumista.

Lue myös: ”Paksusuolen syöpä löytyi yllättäen” – Niina Pihlaja selvitti perinnöllisen alttiutensa syöpään

Yli 50-vuotiaiden kannattaa hakeutua kolonoskopiaan herkästi

Millaisten oireiden vuoksi kolonoskopia on hyvä tehdä?

– Se on ensisijainen tutkimus esimerkiksi silloin, jos kärsii pitkittyneestä ripulista, verisistä ulosteista tai laboratoriokokeissa havaitusta raudanpuuteanemiasta. Myös suolen toiminnan muutokset ovat yleinen syy kolonoskopialle. Etenkin keski-iän ohittaneiden kannattaa selvittää suolistovaivat herkästi, sillä suolistosyövän riski kasvaa iän myötä.

Suolistosyöpä on Suomen kolmanneksi yleisin syöpä eturauhassyövän ja rintasyövän jälkeen.

– Joka kolmannen yli 50-vuotiaan suolistosta löytyy polyyppeja, joista voi löytyä syövän esiasteita eli adenoomia. Huolellisesti tehty kolonoskopia voi antaa suojan suolistosyöpää vastaan jopa kymmeneksi vuodeksi, sillä adenoomat kehittyvät syöväksi yleensä hitaasti vuosien saatossa.

Suolistosyövän lisäksi kolonoskopialla voidaan selvittää esimerkiksi tulehduksellisten suolistosairauksien eli Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolentulehduksen mahdollisuutta.

Kolonoskopiaan tarvitaan aina lääkärin lähete.

– Tutkimukseen voi hakeutua työterveyslääkärin, oman terveysaseman tai yksityisen lääkäriaseman kautta. Yksityisellä puolella tehdyn kolonoskopian hinta liikkuu noin 800–1 000 euron välillä.

X