Divertikuliitti voi aiheuttaa alavatsakipua, kuumetta, huonovointisuutta ja suolen toiminnan muutoksia.
Divertikuliitti voi aiheuttaa alavatsakipua, kuumetta, huonovointisuutta ja suolen toiminnan muutoksia.
Terveys

Divertikuliitti voi aiheuttaa vatsakipua, kuumetta ja ruokahaluttomuutta – suolistovaiva yleistyy iän myötä

Jos vatsaan sattuu ja olo on vetämätön, oireiden taustalla voi joskus olla paksusuolen umpipussitulehdus eli divertikuliitti. Runsaskuituinen ruokavalio, reipas liikunta ja tupakoinnin välttäminen auttavat ennaltaehkäisemään vaivaa.
Teksti: Maria Lieto Kuvat: iStock

Paksusuolen seinämän pullistumat eli divertikkelit ovat tuttu juttu monille korkeaan ikään ehtineille. Niistä ei yleensä ole haittaa, mutta tulehtunut pullistuma eli divertikuliitti voi aiheuttaa alavatsakipua, kuumetta, huonovointisuutta ja suolen toiminnan muutoksia.

HUS:in gastroenterologian erikoislääkäri Clas-Göran af Björkestenin mukaan yli 70-vuotiaista suomalaisista arviolta kahdella kolmesta on suolistossaan pullistumia.

– Divertikkelit kehittyvät huomaamatta vuosien saatossa, kun paksusuolen sisäinen paine pakottaa suolen heikoimpia kohtia työntymään ulos lihaskerroksesta. Divertikuliitti taas syntyy, kun suoliston pullistuma tulehtuu. Sen oireet vaihtelevat lievistä voimakkaisiin riippuen siitä, minkä asteinen tulehdus on kyseessä.

Divertikuliitti ja divertikuloosi: terveelliset elintavat ovat paras keino ennaltaehkäistä suolistovaivoja

Af Björkesten painottaa, että divertikkelit ovat yleinen, ikääntymiseen liittyvä ilmiö, joka aiheuttaa oireita vain osalle ihmisistä. Suolen umpipussitaudista eli divertikuloosista puhutaan, kun suolistoon on kehittynyt useita pullistumia.

– Koska suoliston pullistumat ovat useimmiten oireettomia, myös divertikuloosi huomataan yleensä sattumalta muusta syystä tehdyssä paksusuolen tähystyksessä tai vatsan kuvantamistutkimuksessa, hän sanoo.

Joskus divertikuloosi voi oireilla ärtyvän suolen oireyhtymän tapaan ruoansulatushäiriöinä.

– Ylivoimainen enemmistö niistä, joilla on divertikuloosi, ei koskaan oireile. Osalla potilaista esiintyy kuitenkin ajoittaista, ärtyvän suolen oireyhtymän kaltaista vatsakipua sekä turvotusta tai ilmavaivoja. Divertikuliitti kehittyy eri tutkimusaineistojen perusteella 10–25 prosentille niistä, joilla on divertikuloosi.

Länsimaista ruokavaliota, liikkumattomuutta ja väestön ikääntymistä pidetään tärkeimpinä syinä sille, miksi suolistovaivat yleistyvät. Parhaiten pullistumia voikin ennaltaehkäistä noudattamalla suoliston hyvinvointia edistäviä elintapoja. Esimerkiksi runsaskuituinen ruokavalio ylläpitää suoliston tasapainoista toimintaa.

– Vähän kuitua sisältävä ruoka altistaa ummetukselle ja siitä johtuvalle suolen paineen lisääntymiselle. Jotkut ovat perimänsä puolesta alttiimpia divertikuloosille, mutta liikunta, kuitupitoinen ruokavalio sekä tupakoinnin välttäminen voivat auttaa jarruttamaan pullistumien kehittymistä ja tulehtumista. Tupakoinnin ei sinänsä ole voitu osoittaa lisäävän divertikuloosia, mutta kylläkin lisäävän divertikuliitin riskiä.

Jos divertikuliitin tulehdusoireet ovat lieviä, pelkkä kotihoito voi riittää

Divertikuliitin hoito on viime vuosina muuttunut maltillisemmaksi: kun aiemmin melkein kaikki tulehdukset hoidettiin antibiootilla, nykyään lieviin tapauksiin suositellaan oireita lievittävää hoitoa esimerkiksi kuume- ja särkylääkkeillä.

– Jos oireet ovat lieviä, ei potilas välttämättä tule koskaan hakeutuneeksi tutkimuksiin. Divertikuliitti on tulehdussairaus, joka lievänä parantuu itsestään. Vaikeimmissa tapauksissa antibioottihoito on tarpeen oireiden pahenemisen ja komplikaatioiden ennaltaehkäisemiseksi.

Af Björkestenin mukaan antibioottia suositellaan silloin, jos potilas on poikkeuksellisen huonovointinen tai lääkäri katsoo, että riski esimerkiksi suolen puhkeamiselle tai märkäpaiseen kehittymiselle on kasvanut.

– Antibiootti voi sekoittaa suoliston toiminnan pitkäksi aikaa, koska suoliston immunologista tasapainoa ylläpitävä bakteerikanta saattaa häiriintyä. Varmuuden vuoksi ja kevyin perustein määrätyllä antibioottihoidolla voi siten olla odottamattomia pitkäaikaisvaikutuksia suoliston ja epäsuorasti myös muun kehon immunologiaan, hän sanoo.

Voimakkaan tai pitkään jatkuneen vatsakivun syy on hyvä selvittää

Runsaskuituinen ravinto, liikunta ja tupakoinnin välttäminen riittävät myös vähäoireisen divertikuloosin hoitoon, mutta joskus harvoin tautiin liittyy toistuvia tulehduskierteitä.

– Toistuva tulehduskierre voi syntyä esimerkiksi, jos suoliston limakalvon suojautumiskyky on jostain syystä heikentynyt tai silloin, jos paksusuoli on vuosien varrella joutunut sellaiseen asentoon, että siihen kohdistuu jatkuvasti runsasta painetta.

Vaikeissa tapauksissa voidaan harkita paksusuolen osapoistoa oireiden helpottamiseksi.

– Divertikuliitti voi esiintyä missä tahansa maha-suolikanavan osassa, mutta tyypillisesti sitä esiintyy länsimaalaisilla eniten paksusuolen loppuosan sigmasuolessa. Tämä kohta suolesta voidaan poistaa leikkauksen avulla, af Björkesten sanoo.

Milloin vatsakivuista kannattaa jutella lääkärin kanssa?

Af Björkestenin mukaan muutaman päivän kestävästä, lievästä vatsakivusta ei ole syytä olla huolissaan. Jos kipu kuitenkin muuttuu poikkeuksellisen voimakkaaksi tai on pitkäkestoista, on hyvä selvittää, onko taustalla jokin hoitoa vaativa syy.

– Divertikuliitti diagnosoidaan yleensä perusterveydenhuollossa oirekuvan, kliinisten löydösten ja kohonneiden tulehdusarvojen perusteella sekä erikoissairaanhoidossa vatsan tietokonetomografialla. Jos divertikuliittidiagnoosi on annettu ilman tietokonetomografiaa, varmistetaan se yleensä akuuttivaiheen rauhoituttua kiireettömällä paksusuolen tähystyksellä.

X