Terveys

Psykoterapia voi auttaa elämän kriiseissä – näin pääset alkuun

Terapiassa käyminen on yhä yleisempi, hyväksytympi ja normaalimpi tapa hakea apua elämän kriiseihin tai mielen häiriötiloihin, kuten esimerkiksi masennukseen tai ahdistukseen. Kelan tukemaan psykoterapiaan pääsee, jos ihmisen työ- tai opiskelukyky on uhattuna ja on todennäköistä, että psykoterapia auttaa häntä palauttamaan tai säilyttämään sen.

Teksti:
Iina Alanko
Kuvat:
Istock

Psykoterapia voi auttaa elämän vaikeiden hetkien kestämisessä.

Terapiassa käyminen on yhä yleisempi, hyväksytympi ja normaalimpi tapa hakea apua elämän kriiseihin tai mielen häiriötiloihin, kuten esimerkiksi masennukseen tai ahdistukseen. Kelan tukemaan psykoterapiaan pääsee, jos ihmisen työ- tai opiskelukyky on uhattuna ja on todennäköistä, että psykoterapia auttaa häntä palauttamaan tai säilyttämään sen.

Oletko jo pitkään tuntenut itsesi ahdistuneeksi tai masentuneeksi? Huomaatko pyöritteleväsi ratkaisematonta ongelmaa päivästä ja viikosta toiseen pääsemättä puusta pitkälle? Vai kohtasiko sinua äkillinen kriisi, kuten avioero tai läheisen kuolema? Kun töissä käyminen tai opiskelut takkuavat ja ihmissuhteet kärsivät, voi psykoterapiasta löytyä apu.

Käynti psykiatrilla käynnistää prosessin

Psykoterapiassa voi käydä sekä omalla kustannuksella että Kelan avustuksella.

Ensimmäinen askel Kela-tuettuun psykoterapiaan pääsemiselle on pyytää terveyskeskus- tai työterveyslääkäriltä lähete psykiatrille, joka tekee selvityksen potilaan sairaudesta, sen ennusteesta ja kuntoutustarpeesta.

Nykyisin Kelan tukemaan psykoterapiaan pääsee helpommin myös yli 50-vuotiaana, mikä on linjassa työurien pidentämisen kanssa.

Psykiatrin vastaanotolla käydään kolmen kuukauden aikana 2–3 kertaa. Jos psykiatri toteaa asiakkaan psykoterapian tarpeen, hän kirjoittaa tälle viimeisellä tapaamiskerralla niin sanotun B-lausunnon potilaan kuntoutuksen tarpeesta ja lähettää sen Kelaan. Varsinaisen tukihakemuksen, johon psykiatrin lausunto liitetään, tekee asiakas itse. Hakemuksen käsittely kestää viidestä kahdeksaan viikkoa.

Vuonna 2011 psykoterapiasta tuli järjestämisvelvollisuuden alaista kuntoutusta eli kuntoutuksen tarvetta ei enää arvioida uudestaan Kelassa, jos psykiatri on sen jo kerran todennut. Näin tuetaan myös työuransa loppupäässä olevia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että nykyisin Kelan tukemaan psykoterapiaan pääsee helpommin myös yli 50-vuotiaana, mikä on linjassa työurien pidentämisen kanssa.

Jos psykiatri on kirjoittanut B-lähetteen, Kelan tukipäätöstä voi siis odottaa turvallisin mielin. Hylkääviä päätöksiä ei Kelasta enää juurikaan tule muulloin kuin tapauksissa, joissa edellisellä tuetulla kaudella terapiakäyntejä on ollut liian vähäinen määrä.

Terapeutin etsiminen kannattaa aloittaa heti

Ensimmäisen psykiatritapaamisen aikana käy yleensä ilmi, puoltaako psykiatri asiakkaan Kela-terapiaan pääsyä. Jos näin on, hakijan kannattaa alkaa saman tien etsiä sopivaa psykoterapeuttia. Sopivan psykoterapeutin löytäminen on prosessin tärkein, mutta myös vaikein osuus, sillä monen terapeutin ajat on varattu jopa vuosiksi eteenpäin.

Lainmuutoksen jälkeen Kela-tuettujen psykoterapioiden määrä on noussut tuntuvasti. Kun vuonna 2010 tukea sai 15 000 ihmistä, vuonna 2017 tuettuja oli jo 36 000. Terapeuttien määrä ei ole kuitenkaan lisääntynyt samassa suhteessa. Kuinka siis löytää itselle sopiva terapeutti, jolla on aikaa uusia potilaita ottaa? Ongelmaa ratkaisemaan on perustettu nettiin useita palveluita, kuten minduu.fi ja vastaamo.fi, joissa terapeutit kertovat jo esittelyteksteissään, onko heillä juuri nyt vapaita aikoja tai milloin niitä seuraavaksi vapautuu.

Suuntausta tärkeämpää on vuorovaikutus

Psykoterapiassa on monia eri suuntauksia, joiden eroja maallikon on vaikea ainakin aluksi erottaa toisistaan. Lisäksi psykoterapeuttien toiminta- ja työskentelytavoissa voi olla suuria eroja ja terapeutti voi yhdistellä opiskelemiaan terapiamuotoja kullekin asiakkaalle sopivalla tavalla.

Yksi uusimmista suuntauksista on integratiivinen psykoterapia, joka yhdistää teoriaa ja menetelmiä useasta eri psykoterapiasuuntauksesta.

Suomessa eniten käytettyjä yksilöpsykoterapioita ovat psykodynaaminen psykoterapia ja psykoanalyysi, KAT eli kognitiivinen ja kognitiivis-analyyttinen psykoterapia, käyttäytymisterapia, interpersoonallinen psykoterapia, traumaterapia, erilaiset ratkaisukeskeiset lyhytpsykoterapiat ja luovat terapiat.

Netistä ja terapeuttisivustoilta löytyy eri suuntauksien esittelyitä, joihin tutustumalla voi etsiä itselleen sopivinta terapiamuotoa. Tutkimusten mukaan psykoterapiasuuntausta tärkeämpää hoidon onnistumisen kannalta on terapeutin ja asiakkaan välinen vuorovaikutus. Siksi terapeutin etsintävaiheessa kannattaa käydä useamman eri terapeutin luona testaamassa, miten kemiat ja vuorovaikutus toimivat. Nuo ”testikerrat” asiakkaan täytyy kuitenkin maksaa omasta pussistaan.

Oman terapeutin valinta nopeuttaa terapiaan pääsyä

Viimeisellä tapaamiskerralla psykiatrin luona asiakkaan olisi jo hyvä nimetä B-lausuntoa varten terapeutti, jonka kanssa hän terapiansa aloittaa. Se jouduttaa hakemuksen käsittelyä ja terapiaan pääsyä.

Oikeus tuettuun psykoterapiaan alkaa siitä päivästä, jolloin psykiatri lähettää B-lausunnon Kelaan. Kela maksaa tukiosuuden takautuvasti sen jälkeen, kun päätös Kelan tukemasta psykoterapiasta on tehty.

Kelan kuntoutustuki on yksilöterapiassa maksimissaan 57,60 euroa käyntikerralta. Sen ylittävän summan kuntoutuja maksaa itse. Jos psykoterapeutin hinta on esimerkiksi 85 euroa kerralta, maksettavaa jää 27,40 euroa. Kerran viikossa psykoterapiassa käyvän omaksi kustannukseksi jää siis noin 110 euroa kuukaudessa.

Lähteet: Suomalaisen lääkäriseuran ja Suomen akatemian konsensuslausuma, Huttunen MO, Kalska H (toim.). Psykoterapiat. Kustannus Oy Duodecim 2015

X