14 vuotta sitten Matti Suur-Hamari heräsi teholla ilman toista jalkaa: ”Olen saanut enemmän kuin menettänyt”
Matti Suur-Hamari menetti toisen jalkansa moottoripyöräonnettomuudessa. – Tukiverkko antoi voimaa toipumiseen.
– Läheisiltä tuli hyvin vahva viesti, että olet meille ihan sama Matti myös ilman jalkaa.
Matti Suur-Hamari menetti toisen jalkansa moottoripyöräonnettomuudessa. – Tukiverkko antoi voimaa toipumiseen.
Elokuun kolmantena Matti Suur-Hamari viettää tavallaan toista syntymäpäivää. Neljätoista vuotta sitten hänen elämässään alkoi uusi ajanlasku. Tuona päivänä dramaattiset hetket palautuvat aina mieleen kuin hidastetussa filmissä: Kuinka 23-vuotias Matti lähti liikkeelle moottoripyörällään silloisessa kotikaupungissaan Tampereella. Kuinka hän autoliikkeen portilla odotti iltapäiväruuhkassa pääsyä takaisin päätielle ja painoi kaasua, kun vasemmalta lähestyvä näytti vilkkua hänen suuntaansa. Kuinka hän ei ehtinyt reagoida mitenkään, kun auto syöksyikin kohti.
Ensimmäinen ajatus törmäyksen jälkeen oli: mitenkähän prätkälle kävi? Kipu ei vielä tuntunut ja Matti ei tajunnut, miten huonosti hänelle itselleen oli käynyt. Ensimmäiset auttajat ehtivät paikalle ja pitivät häntä aloillaan asfaltilla. ”Älä katso jalkoihin”, he kehottivat. Kuvista Matti on myöhemmin nähnyt, miten valtava verilammikko hänen ympärilleen levisi.
”Tukiverkko antoi voimaa toipumiseen”
Matti kertaa tarinaansa kahvilan pöydässä rauhallisesti ja analyyttisesti. Hän on saapunut paikalle suoraan Tanssii tähtien kanssa -ohjelman aamutreeneistä. Yllä on polvimittaiset sortsit, jotka jättävät näkyviin titaanisen jalkaproteesin. Mies vaikuttaa olevan vammansa kanssa täysin sinut.
– Koen, että olen onnettomuuden takia saanut enemmän kuin menettänyt, hän toteaa.
Hankkiessaan moottoripyörän Matti oli tehnyt selväksi yhden asian. Jos kolari kävisi, olisi täysin samantekevää, kuka sen aiheutti. Motoristi on aina häviäjä. Sen riskin hän oli päättänyt ottaa.
Herätessään teho-osastolla ilman toista säärtä Matin oli muistutettava itseään tästä päätöksestä. Oli turha syyttää autoilijaa, joka oli näyttänyt vilkkua väärin. Oli myös turha huutaa, kirota ja katkeroitua. Jalka ei kasvaisi takaisin. Oli vain ryhdyttävä selviytymään.
Perhe ja ystävät kiirehtivät sairaalavuoteen ympärille. Heidän ilmeistään Matti luki paitsi järkytystä myös huojennusta: hän oli sentään elossa.
– Läheisiltä tuli hyvin vahva viesti, että olet meille ihan sama Matti myös ilman jalkaa. Tukiverkko antoi voimaa toipumiseen. Sen turvin saatoin lähteä etsimään uutta identiteettiäni muuttuneissa olosuhteissa.
Luit juuri lyhennelmän Annan jutusta, jonka on kirjoittanut Miia Siistonen. Jutussa Matti Suur-Hamari kertoo muun muassa konsertista, jonka läpi hän itki valmentajansa kuolemaa. Lue koko juttu Annasta 38/2023 tai digilehdestä. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous