Ihmiset ja suhteet

Pitkään asunnottomana ollut Riina, 31: ”Pahinta oli se, että olin jatkuvasti miesten armoilla”

Asunnottomana vuosia elänyt Riina Valkeapää ajautui vahingollisiin ihmissuhteisiin saadakseen edes hetkeksi katon päälleen. Nyt Riinalla on oma koti, jossa hän tuntee olonsa turvalliseksi.

Teksti:
Anneli Juutilainen
Kuvat:
Sampo Korhonen, Riina Valkeapään kotialbumi

Nykyisessä työssään Riina kohtaa asunnottomia. – Ehkä voin antaa jollekin toivoa.

Asunnottomana vuosia elänyt Riina Valkeapää ajautui vahingollisiin ihmissuhteisiin saadakseen edes hetkeksi katon päälleen. Nyt Riinalla on oma koti, jossa hän tuntee olonsa turvalliseksi.

Sanoin kuvaamattoman suuri häpeä. Se tunne on jäänyt vantaalaisen Riina Valkeapään, 31, mieleen voimakkaimpana ajalta, jolloin hän eli asunnottomana.

Ihmisten halveksivat katseet hänen resuisen olemuksensa vuoksi. Nyrpistelevät ilmeet hänen kävellessään heidän ohitseen. Hän tiesi haisevansa, sillä edellisestä peseytymiskerrasta oli kulunut päiviä, ehkä viikkokin.

– Vuosien ajan häpesin itseäni. Tuntui nöyryyttävältä liikkua missään siinä kunnossa. Tuomitsevien katseiden vuoksi minun teki mieli vain pysytellä piilossa, hän muistelee vuosien takaista elämäänsä.

Nuoresta iästään huolimatta Riina on kokenut asunnottomuutta useissa pätkissä elämänsä aikana. Ensimmäisen kerran hänestä tuli koditon jo 18-vuo­tiaana.

– Se oli kova paikka. Olin silloin vielä todella nuori.

Lapsuuden varjot

Kylpyvesi oli kylmää. Se on yksi harvoista muistikuvista, joita Riinalla on varhaislapsuudestaan virolaisessa lastenkodissa.

– Joku pelotteli, että jos piha-alueelta poistuu, kettu vie. Yksi työntekijöistä oli mukava. Hän käytti tuoksuvia käsirasvoja ja antoi minunkin kokeilla niitä.

Suomalainen pariskunta adoptoi Riinan, kun tämä oli viisivuotias. Hän muistaa olleensa jo lapsena ylivilkas, eikä hän jaksanut keskittyä juuri mihinkään. Vielä silloin hänen ei tiedetty kärsivän keskittymishäiriö adhd:sta. Hänen levotonta käytöstään tutkittiin neuvolassa ja koulussa, mutta perhe muutti usein ja orastavat hoitosuhteet katkesivat jatkuvasti.

Alakoulun ensimmäisten luokkien ajan hän oli iloinen, piirtämistä ja nukkeleikkejä rakastava tyttö, jolla oli paljon kavereita. Viidennellä luokalla alkoi koulukiusaaminen. Se oli henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Riina kehittyi varhain, ja vanhemmat pojat saattoivat tulla läpsimään takapuolta ja puristelemaan rinnoista. Väkivallan pelosta tuli jatkuvaa, ja kiusaaminen muuttui rajummaksi seitsemännellä luokalla.

Lapsena Riina Valkeapää rakasti piirtämistä ja nukkeleikkejä.

Riina ahdistui ja lintsasi koulusta. Niinä hetkinä, kun hän istui tunneilla, keskittyminen oli vaikeaa. Koulunkäynti ei onnistunut. Hän alkoi hakea oloonsa helpotusta päihteistä.

Näin saat käyttöösi kaikki upeat edut

Annan tilaaja pääsee käsiksi kaikkiin klubietuihin.

Tilaaja: Kirjaudu tai luo tili tästä.

Kirjaudu

Mikäli et ole vielä tilaaja, tilaa Anna tästä.

Tilaa

Pulmatilanteissa ole yhteydessä asiakaspalveluun.

X