Mainos Janina Fry

Matkani yksityisyrittäjänä

Kaupallinen yhteistyö

Yhteistyössä Yrityslaskenta Oy

Nyt kun olemme kohta asuneet täällä Tukholmassa vuoden huomaan usein summaavani matkaani yrittäjänä. En ole varmaan missään vaiheessa uraani tähän mennessä ollut tällaisessa tienhaarassa missä vaihtoehtoja on niin monia, että väkisinkin on pysähdyttävä ja luoda katse taaksepäin ja muistaa mistä tulee, jotta voisi tehdä oikeita päätöksiä juuri nyt. Näitä olen pohdiskellut. Olin vannonnut varhain 90-luvulla etten tulisi koskaan perustamaan omaa yritystä.

Näin nuorena läheltä miten yrittäminen muuttui painajaiseksi kun isäni yritys kaatui. Siinä rytäkässä jouduimme myymään kotimme ja koska korot nousivat samoihin aikoihin sfääreihin velkaa jäi silti paljon. Kummatkin vanhempani elivät velkavankeudessa koska äitini oli takaajana isäni lainassa. Muistan tämän ajan hyvin synkkänä vaiheena koska se pahensi isäni päihderiippuvuutta.

Olin juuri päässyt peruskoulusta ja päätin hakea Porvoon kauppaoppilaitokseen markkinointimerkonomilinjalle koska ymmärsin vallitsevasta tilanteesta, että oli hankittava nopeasti ammatti, jotta pystyisin tienaamaan omat rahani.

Huoli tulevasta

Ensimmäinen syksy muuton jälkeen oli koetteleva. Nukuin huonosti ja sen seurauksena koin ensimmäisen paniikkihäiriön ruokakaupan jonossa. Olin aivan solmussa itseni kanssa ja pelkäsin mikä minussa oli vialla. Paniikkihäiriöistä ei siihen aikaan puhuttu niin avoimesti kuin tänä päivänä. Olin myös loukkaantunut silloisessa Cheerleader-harrastuksessani niin, että kärsin ischias-tyyppisestä selkäkivuista jatkuvasti. Ei siis mitään huoletonta teinielämää. Isäni päihderiippuvuus heijastui näkyvästi myös pikkuveljieni elämään. Vanhempi pikkuveljeni, lupaava jääkiekkoilija kapinoi ja jätti kaikki harrastukset neljätoistavuotiaana ja taistelu asiasta äityi jopa fyysiseksi heidän välillään. Nuorin pikkuveljeni oppi pysyttelemään hiljaa ja liikkui äitini kanssa, jotta ei joutuisi jäämään isän kanssa kotiin. Minä lukitsin itseni huoneeseeni kuuntelemaan musiikkia tai lähdin pitkille lenkeille koiramme kanssa. Kotona ei ollut rauhaa.

Ei koskaan yrittäjäksi

Kun isäni yrityksen kaatumisen seuraukset olivat näin monimuotoiset oli selvää, että yksityisyrittäminen oli paha jota piti välttää viimeiseen asti. Valmistuin hyvällä todistuksella merkonomiksi ja onnistuin heti saamaan työpaikan Pohjola vakuutusyhtiön Porvoon toimistosta. Oli huikea tunne kun sain ensimmäisen palkkani ja pystyin elämään kuten halusin. Se oli onnellista aikaa jolloin rakensin kuntoani ja nautin samalla siitä, että pystyin tekemään satunnaisia paikallisia mallintöitä mutta minulla oli säännöllisen työn varmuus. Olin myös valmistuessani ajatellut, että parin vuoden sisällä jatkan opiskeluja. Kuten siihen maailman aikaan oli tapana minut haluttiin kokeilemaan siipiäni missikisoihin. Olinhan jo kuusitoistavuotiaana voittanut paikallisen Miss Navigatio -kilpailun.

Itseluottamus

Kun katson tätä aikaa näen mitä kryptoniittia tämä ulkonäkäköön perustuva kilpaileminen oli luonteelleni. Seisoa rivissä jossa vertaillaan toisten ulkonäköä ei sytyttänyt itsevarmuuden kipinää vaan sen sijaan pohjatonta epävarmuuden tunnetta jota piti opetella peittämään. Olin siinä surkea! Ennakkosuosikin asemasta huolimatta jäin ilman sijaa ensimmäisessä kilpailussani ja vannoin, että ei ikinä enää! Eino Makunen sai minut silti suostuteltua vielä samana vuonna Suomen Neito kilpailuun ja sen verran hylätyksi jääminen oli kuitenkin jäänyt hampaankoloon, että päätin altistaa itseni vielä kerran. Olinhan nyt oppinut jotain ensimmäisestä koettelemuksesta.

Päätin että tällä kertaa pokkani pitää. Ja niin piti, jopa Miss Maailma kisoissa, jossa onnistuin nousemaan kymmenen parhaan joukkoon. Olin ällistynyt itsestäni. Kyse ei ollut ulkonäöstäni, vaan itsevarmuudesta. En kuitenkaan nauttinut siitä kilpailemisesta, olin vain oppinut käsittelemään sitä.

Varmuus kasvoi

Tästä kaikesta seurasi kuitenkin paljon hyvää ja huomasin tekeväni enenevissä määrin töitä niin mallina kuin paljon myös juontajana. Kiersin Suomea juontamassa tilaisuuksia ja se kasvatti itsevarmuutta esintyä tilanteessa kuin tilanteessa jäämättä sanattomaksi. Tässä vaiheessa moni vastaavassa tilanteessa oleva kolleega perusti yrityksen mutta minä porskuttelin eteenpäin freelancerina. Moni piti sitä erikoisena mutta itse pidin sitä huolettomana.

Muutama vuosi eteni näin ja olin kiireinen. Silti taustalla jäyti tyhjyys, operoin nyt täysin mukavuusalueella ja pelkäsin, että ennen pitkää kyllästyisin.

Yrittäjäksi

Kerran kuvauksissa lauleskelin itsekseni ja siitä lähti sitten vaihe liikkeelle joka lopulta pakotti minut kauhunsekaisin tuntein perustamaan osakeyhtiön. Syy siihen oli se, että bändin jäsenille oli maksettava palkkaa ja tässä tapauksessa tämä oli ainoa vaihtoehto. Nyt en todellakaan ollut enää mukavuusalueella! Olin kuitenkin liekeissäni mahdollisuudesta ja ajattelin, että nyt on uskallettava!

Jotta tästä tulisi yhtään mitään minun oli varmistettava, että en tee virheitä jotka kaataisivat yrityksen. Tarvitsin vahvan kumppanin. Tarkka tilitoimisto joka huolehti taloudesta kun minä heittäydyin luovaan puoleen. Pari vuotta meni ja liikevaihto kasvoi mutta kulut olivat tähtitieteelliset. Kävi ilmi, että keikoille varattu tekniikka oli ylimitoitettu ja istuin silloisen valo ja äänitoistoliikkeen toimitusjohtajan kanssa palaverissa kyseenalaistamassa tähtitieteellisiä laskuja. Keikkapaikat olivat kuitenkin olleet aika pieniä siihen aikaan aloittelevalle artistille.

Tavaraa oli silti kuljetettu paikasta toiseen paljon enemmän kuin tarve olisi vaatinut ja minä en ollut tästä tietoinen koska kuvittelin, että tällaista ei voisi edes tapahtua. Tunsin itseni täysin idiootiksi ja huijatuksi. Jouduin nostamaan ensimmäisen yrityslainan, jotta pystyin kuittaamaan tämän jättivelan. Onnistuin kuitenkin maksamaan lainan takaisin suhteellisen nopeasti.

Hätäjarru

Tuntui kuin pelkoni yrittäjyydestä olisi käynyt toteen. Halusin eroon yrityksestä, nopeasti. -Voit laittaa sen pöytälaatikkoon, silloinen tilitoimisto ehdotti, -kunhan hoidat ensin kaikki laskut. Huomasin nopeasti, että ei tästä oravanpyörästä niin vaan hypätä pois.

Kokemuksesta viisastuneena pyysin apua keikkamyjä taholta. Kävimme läpi mitä tekniikka todellakin tarvitsemme keikoilla jotta homma toimii ja kaikki muu pois. Tilanne rauhoittui.

Vuodet vierivät, koirat haukkuivat mutta karavaani kulki. Mitä siinä nyt jotain kymmeniä tuhansia euroja lakimieskulujakin kertyi kun piti torpata loanheittoa.

Rinnalle tuli oma alusvaatemerkki ja tein televisioon omaa Bella tv-ohjelmaa jossa käsiteltiin hyvinvointia, pukeutumista ja kauneudenhoitoa. Oma hyvinvointi oli kaiken a ja o. Kassavirran kannalta yksinyrittäjälle oma alusvaatemerkki jonka perustin oli ensimmäinen askel suuntaan tuottaa jotain mikä poikii vaikka itse en ole fyysisesti paikalla.

Opiskelin myös vuosien varrella. Ensin valmistuin SKY Cidesco-kosmetologiksi ja myöhemmin suoritin muotisuunnittelijan tutkinnon Helsinki Design Schoolissa.

Äitiys & Yrittäjyys

Äitiyden myötä ja rakkaudesta lapsiini halusin löytää keinon yhdistää yrittäjyyttä ja äitiyttä niin, että saisin viettää mahdollisimman paljon aikaa lasteni kanssa ottamatta silti älyttömiä riskejä. Löysin taloudenhallinnan asiantuntijan Yrityslaskennan joka auttoi siivoamaan myrskyisten vuosien sotkut. Syntyi oma vaatemerkkini Janina F sekä täydellinen yhteistyö agentuurin ja jälleenmyyntikanavan kanssa. Suunnittelimme mallistot yhdessä ja tämä oli täydellinen kombinaatio 12 vuoden ajan.

Muoti ja kauneus sekä vaatteiden suunnittelu toimivaksi mahdollisimman monelle vartalotyypille on intohimolaji ja tässä vaiheessa jossa olen nyt haluan hyödyntää vuosien varrella kertynyttä kokemusta. Täällä Ruotsissa verkostoituminen muodin tekijöiden kanssa on kyllä inspiroivaa ja tunnen, että olen oikeilla jäljillä.

Yrittäminen ja itsetunto

Tämä historian synkän varjon karistaminen on toki aika ajoin ollut haastavaa. Silloin kun minulla on mennyt lujaa en ole juuri ajatellut sitä mutta epäonnistumisten ja haasteiden kohdalla olen huomannut kuinka helposti alan epäilemään omia kykyjäni, mikä tuntuu tässä kirjoittaessa absurdilta koska me kaikki koemme niin onnistumisia kuin epäonnistumisia. Ei kukaan meistä kulje kolhuitta ja jokainen kokemus matkan varrella on opettanut jotain arvokasta jota kantaa mukanaan seuraavaan vaiheeseen.

Tukholma

Tällä hetkellä minusta tuntuu, että vaihtoehtoja tekemiselle on loputtomasti. Suunnan valinnan vaikeus on tosin haaste sekin jo itsessään siiksi on niin mahtavaa tänä päivänä kun jokainen voi luoda itselleen oman ”mediakanavan” jonka kautta voi pitää yhteyttä kaikkialle ja hyödyntää yrittämisessä. Koen myös, että voisin olla aktiivisempi teidän suuntaan mutta tämä aika on myös ottanut minusta ylivoimaa jonkun verran.

Ensimmäinen vuosi on siis ollut tunteiden vuoristorataa niin itselleni kuin myös lapsille. Mieheni työ vei meidät tänne ja koska tukiverkostoa ei ole lähellä minun roolini on ollut ankkurin rooli perheessämme. Työni teen Suomessa olevan yrityksen nimissä ja nyt kesäloman aikana pitää saada visio kirkkaaksi syksyä varten ja jotta tämä palapeli toimii, tärkein kumppanini on taloushallinnon asiantuntija Yrityslaskenta.

Eteenpäin sanoi mummo lumihangessa!

PS Jos yritystoiminnan hoitaminen ulkomailta käsin kiinnostaa, lue pari vinkkiä Yrityslaskennan blogista

https://yrityslaskenta.fi/2021/09/14/etatoissa-etaalla-yritystoiminnan-hoitaminen-ulkomailta/

X