Takaisin elävien kirjoihin
Huhheijaa! Kaikenlaista sitä voi tulla ja kylläpä sitä voi ihminen olla kipeä.
Aamun @kouvolansanomat ja messumainos! Kohta starttaa, tuu siekii! #kouahead #kauppakeskusveturi
A photo posted by KOUahead (@kouahead_official) on
Toissa viikon torstaiaamuun heräsin sellaisessa olossa kuin olisin jäänyt rekan alle. Ihan mieletön särky ja jomotus koko kropassa ja voi sitä palelun määrää. Olin koko yön palellut voimakkaasti hytisten. Mittasin lämpöni ja mittari heitti lukemiin 39,4. Pienoinen paniikki meinasi iskeä. Oli KOUahead-messupäivä. Olen muutaman kerran maininnutkin, että olen erään kurssin ryhmätyössä, jossa meidän ryhmä on työskennellyt Kouvolan seudun 9. luokkalaisille suunnattujen messujen taustajoukoissa.
Ei siinä muu auttanut kun ottaa yhteyksiä messujen pääorganisaatioon ja luokkakavereihin. Ihan hirveä harmi kyllä iski. Tiesin, että nyt ne muut ryhmäläiset joutuvat paikkaamaan minua ja tekemään minunkin duunin kun en pääse. Vaikka sitä kuinka tietää, että sairastumiselle ei voi minkään, niin silti oli todella kurja fiilis. Minulla oli muutamia messutarpeistoja, jotka oli tarkoitus tuoda paikalle aamusta, kun itsekin messuille saavun. Päätin lähteä niitä kuitenkin viemään, vaikka olo oli mitä kamalin. Päästyäni takaisin kotiin, kaatusin sänkyyn ja nukuin iltaan asti. Heräsin ja peruin erään Skype-miitin ja jatkoin nukkumista. Jossain vaiheessa yötä havahduin, että niin… blogiin on laitettava ilmoitus, että olen sairaslomalla. Kirjoitin kännykällä kuumetokkurassa ilmoituksen teille lukijoille. Nukuin käytännössä koko torstain ja perjantain. En pystynyt syömään, sillä mitään ruokahalua ei ollut. Join kyllä vettä tehokkaasti ja pari mehujäätä sain alas.
Oli minulla näköjään lauantaina joku vähän viimeistelemätön postaus päässyt julki, kun en ollut muistanut, että siirsin yhden postauksen julkaisua erään toisen ajankohtaisemman tieltä. Saattoi vähän herättää ihmetystä teissä. 😀
A photo posted by Minna / Glitz & Glam (@glitz8glam) on
Lauantaiyönä alkoivat pahimmat tuskat. Kivut alkoivat olemaan niin pahat, että en enää pystynyt nukkumaan. Kuumetta oli edelleen liki 40, joka laski hieman Buranan avulla. Kipuja Burana ei enää poistanut, vaan hieman lievitti. Itkin kipuja, koska en enää jaksanut. Minulle riitti ja hakeuduin hoitoon. Terveystalolla tsekattiin influenssa, joka näytti pikatestissä negatiivista. Olin ollut lähes varma, että minulla on influenssa, kuten myös lääkäri. CRP oli kuitenkin 200, jonka vuoksi lääkäri passitti minut POKSiin lisätutkimuksiin. Lähetteessä näkyi maininta aivokalvontulehduksesta. Vähän se pelästytti.
Sairaalassa pääsin petiin välittömästi. Verikokeita, sekä haastattelua tehtiin, mutta sen jälkeen minut taidettiin unohtaa. Meni monta tuntia. Mies pääsi töistä ja tuli luokseni. Minusta ei oikein tiedetty mitään. Lääkäri ei osannut sanoa juuta, eikä jaata. Sain päättää, että menenkö kotiin vai jäänkö sairaalaan yöksi. Aamulla oli tarkoitus jatkaa tutkimuksia. Minä halusin kotiin. Olin kuunnellut neljä tuntia hyvin iäkkään rouvan sekavia huuteluja ja tiesin tulevan yön olevan ensiapuosastolla hyvin rauhaton. Olihan lauantai-ilta aluillaan ja pikkujoulukausi. Olin hyvin väsynyt ja kaipasin rauhaa. Asumme niin lähellä POKSin sairaalaa, että koin turvalliseksi mennä kotiin. Ennen lähtöä minulta otettiin virtsanäyte ja ihana hoitajani tuli minulle jo sanomaan, että siinä näkyi pikatestillä olevan jotain häikkää. Lähdimme ja kotipihaamme päästyämme lääkäri soitti peräämme. Hän oli yllättynyt löydöstä, joka näytteessä oli ja pyysi palaamaan. Hän kirjoittaa antibioottireseptin, sekä antaa välittömästi parin päivän antibiootit mukaani, jotta lääkitys voidaan aloittaa välittömästi.
Minä siinä ynnäilin ja aloin muistamaan monta juttua. Minulla oli ollut pari viikkoa selkä kipeänä. Olin joutunut syömään siihen särkylääkettä ja käyttämään lääkevoidetta. Kipu on ollut outoa, sillä selkärangassa on tuntunut pistemäinen kipu, joka on sitten levinnyt alueen ympärille. Luulin selkäkipujen johtuvan liiallisesta koneella ja oppitunneilla istumisesta. Muutaman kerran pissaaminen on tuntunut oudolle, mutta senkin olen selittänyt liian vähäisellä juomisella. Tuli sellainen heureka! Älysin vihdoin kertoa näistä lääkärillekin. Lääkäri antoi diagnoosiksi munuaisaltaan tulehduksen. Kyseessä ei siis ollutkaan influenssa, eikä aivokalvontulehdus, vaan aika tavallinen vaiva. Nyt olen sitten kuullut yhden sun toisen kertovan, että heilläkin on ollut sama vaiva. Hoitamattomana vaarallinen, mutta onneksi antibiooteilla hoidettavissa.
A photo posted by Minna / Glitz & Glam (@glitz8glam) on
Pakko sanoa, että aika häijy ja salakavala tulehdus. Että voikin ihminen mennä huonoon kuntoon mokomasta. Ei siis mikään leikin asia. Antibiootit purivat onneksi, mutta selkä oli pitkään kipeä. En pystynyt olemaan pitkiä aikoja tolpillani tai istumaan. Siksi en voinut palata bloggauksen pariin, kun en voinut istua koneella pitkään. Oli pakko ensisijaisesti ottaa muutamat koulutehtävät hoidettavaksi ja niitä enempää selkä ei antanut myöten. Päätin, että kipulääkkeitä ei enää vedetä, jotta pääsee arkeen nopeammin, vaan parannan itseni kunnolla ensin. Se oli määräys aviomieheltä, ohje opettajilta ja ystäviltä. Moni teistäkin kommentoi samaa minulle Instagramiin ja Facebookiin. Olen nyt ollut kuuliainen ja totellut määräystä. Olen toipunut ja vasta toivuttuani palaan takaisin. Nyt on sen aika taas. On tehnyt tiukkaa pysytellä poissa ja toipua ensin kunnolla. Ajattelin asiaa kuitenkin siltä kannalta, että mikä ihme minä olen neuvomaan muita huolehtimaan ensin itsestään ja hoitamaan itsensä kuntoon, jos en toimi omien neuvojeni mukaan?
Pahoitteluni teillekin sairastumisestani! Olen manannut tätä vuotta jo aikaisemminkin ja jatkan manaamista. Ei ole kiva vuosi tämä 2016. Tässä on paljon ihanaakin, mutta minulle ja läheisilleni on nyt sattunut liikaa näitä terveyteen liittyviä vastoinkäymisiä. Tämä oli toinen sairasloma blogista, eikä edellisestä ole aikaa kuin muutama kuukausi. Olisikohan minun sairaslomat nyt tässä? Onneksi minulla ei ole mitään vakavampaa, mutta kyllä tämä nyt saisi riittää. Tai miten tämän muotoilisi? On ollut vakavaa, mutta onneksi hoidettavissa olevia.
Nyt siis olen palannut takaisin arkeen. Postauksia on taas tulossa joka päivä. Toivottavasti teillä on mennyt mukavasti ja olette säästyneet kaikilta inhottavilta taudeilta ja pöpöiltä.
P.s. Pian alkaa joulukuu ja pääsemme käynnistämään Glitz & Glamin joulukalenterin!
Seuraa minua Facebookissa, Instagramissa, Bloglovin´ssa, sekä Youtubessa
Kommentit
Ei nyt sairastumista tarvitse pahoitella! Eihän sille mitään voi. Onneksi syy löytyi ja sait itsesi jälleen kuntoon. Postauksia olikin jo ikävä.. ? Vähän jo huolestuin, kun hiljaisuus kesti niin kauan..
Ota nyt loppuvuosi rauhallisesti! Toivottavasti ensi vuonna on sitten parempi vuosi! ?
Kommentit
Huhhei. Ei ole leikin asia tuollainen vaiva, onneksi olet parempaan päin <3
Onneksi taustalta löytyi noinkin helposti hoidettava asia ja alat toipumaan! Kyllähän se taatusti sinua harmittaa kun et normaaliin tapaan pääse blogin, somen sun muun äärelle, mutta aivan ehdottomasti se sinun toipumisesi on pääasia – haluammehan, että olet täällä jatkossakin 😉
Yhdellä entisellä työkaverilla oli sama tulehdus muutama vuosi sitten. Silloin tosiaan ihmeteltiin, että miten nopeasti ihminen meni huonoon kuntoon ilman että ennakkoon osasi ajatella minkään olevan vialla. Lääkärin mukaan virtsatien tulehdus oli ollut oireettomana aiemmin.
Tsemppiä hirmuisesti loppuvuoteen, kurja homma kyllä että näitä kasaantuu. Joskus sitä kuitenkin miettii, että josko kroppa yrittäisi vihjailla että olisi aika vähän hengähtää..
Hyvä, ettei ollu kuitenkaan vakavampaa! Ikävää, että vähälle aikaa on sulla ollu liikaa tommosia kokemuksia. Tuo on kyllä salakavala vaiva; mulla on aika samanlainen kokemus vuosien takaa. Ei ollu juuri ollenkaan pissatulehdusoireita joten en osannu sitä epäillä, ja oli selkäkipua jota hoidin kipulääkkeillä ja -geelillä, luulin siis lihaskivuksi. Sitten ku asiaa tutkittiin olikin crp n. 200. Toipumista keholle ja mielelle, kiva kun tulit takaisin ja älä meistä stressaa vaikka sinua kaivattiinkin!
Sairastaminen on kurjaa. Toipumisia Sinulle! 🙂
Ei sairastumista tarvitse anteeksi pyydellä! Tärkeintä on, että sait aikaa toipua rauhassa 🙂
Täällä on ollu sama tulehus :S Mulla se vaan se alko sillä että heräsin aamulla pissaamaan verta. Himppasen säikäytti! Seuraavaks alkoki se hillitön selkäkipu ja kuume. Asuin sillon Englannissa jossa terveydenhuolto on mitä on ja ne ei millään tahtonu uskoo miten kipee olin,lääkäriukko vaan naureskeli et mulla on varmaan vaan ollu villi viikonloppu ku oon niin nuori ja et tää nyt on sen jälkipyykkiä.. Loppujenlopuks olin kuumeessä yli kolme viikkos ja se otti neljät antibiootit parantuakseen ku oikeeta hoitoo ei alotettu heti. Arvaa vaa jäikö tuosta pikkanen neuroottisuus kaikkee selkäkipuu kohti.
Voin sanoa, ettei tää vuosi oo meikänkään. Tsemppiä sinne!
Ihanaa, että olet jo toipumassa ja vaivan syy löytyi. Täytyy kyllä sanoa, että mä olen aika järkyttynyt julkisesta terveydenhuollosta näiden sun kokemusten perusteella. Se sun edellinen sairastaminen oli aika järkyttävää, tai siis se miten siihen suhtauduttiin terveydenhuollon piirissä. Vähän tästäkin kummastuttaa tuo, että jouduit monta tuntia odottamaan ja tuntuu ettei sinua ja kipujasi otettu todesta. Kukaan ei oikein sano mitään eikä asioihin paneuduta kunnolla. :-/ Syy tuskin on henkilökunnassa muuten kuin sen riittämättömyyden vuoksi. Vähän kyllä karmasee ajatella kuinka pahasti voisi käydä, jos ei itse ymmärtäisi mistä voi olla kyse.
Onneksi tällä(kin) kertaa kaikki lopulta hyvin ja sait avun ja pääset toipumaan. Mielessä olet kyllä ollut ja tsemppiajatuksia täältä lähetelty. <3 Ja joulukuun alkua odotan kyllä jo kovin! 😉
Minulla on ollut samainen pirulainen keväällä 2012 ja kyllä oli kamalaa! Minäkin melkein viikon makasin kovassa kuumeessa kotona ja itkin kipujani ennen kuin raahauduin lääkäriin, kuvittelin että vaan normaalia ärhäkämpi flunssa iskenyt. Sen jälkeen ravasinkin sitten melkein koko seuraavan viikon vähän väliä sairaalan päivystyksessä antibioottitipassa ja yhden yönkin siellä olin, kun ei meinanneet tulehdusarvot millään lähteä laskuun. Yhteensä olin tuon pirulaisen takia yli 3 viikkoa töistä sairaslomalla.
Nyt sitten kannattaa olla tosi tarkkana tämän jälkeen, sillä virtsatietulehdus uusii kyllä tosi helposti tuon jälkeen. Tai ainakin itse sain tuon seurauksena melkein 1½ vuotta kestäneen virtsatietulehduskierteen, joka loppui vasta kun reilu puolisen vuotta söin päivittäin estolääkitystä. Ja kurjinta oli se, että aina tuo tulehdus ei edes oireillut mitenkään, vaan ainoastaan labrassa pissaa tutkittaessa huomattiin, että ”jaahas, sulla on taas tulehdus”.. Raivostuttavaa, mutta onneksi siitä vihdoin ja viimein pääsin sitten eroon.
Tsemppiä!
Onneksi sinut saatiin diagnosoitua ja sait oikeat lääkkeet! ! Tuo vaiva on ollut minun kiroukseni pikkulapsesta saakka. Sitä ei arvaa, miten kipeäksi tuo vaiva ihmisen tekee. 🙁 Ja aina on tosiaan vaara taudin etenemisestä munuaisiin. En tiedä kiinnostaako sinua, mutta karpalo-maitohappotabletit antaa suojaa myös ”naistenalueelle”. Pikaista paranemista sinulle! !
Tsemppiä tervehtymiseen ja kaikki peukut ylös, että sairastelut olisi tässä nyt pidemmäksi aikaa! Pidät taukoa juuri sen verran kun tarvitsee, kyllä me täällä pysytään mukana. 🙂
Voi, salakavala vaiva, josta itsekin olen kuullut monen kärsineen, mutta ”onneksi” itsellä virtsatietulehduksen oireet ovat niin voimakkaat, ettei tulehdus ole päässyt koskaan munuaisiin asti. Mutta hienoa kuulla, että olet toipumassa, tässä jo melkein ehti huolestua 🙂 Itsekään en ole ehtinyt oikein blogeja lukemaan, mutta kyllä sinun puuttumisen lukulistalta ja instasta jne. huomasi. Voimia nyt vain, että tervehdyt kunnolla :3
No hyvä kun selvisi ja toivottavasti menee vaiva ja pysyy poissa!
Kyllä täällä oltiin jo ihmeissään ja huolissaan.
Parempaa vointia loppuvuodelle ja koko ensi vuodelle 🙂
Onneksi syy löytyi ja sait oikeat lääkkeet. Nyt vain tsemppiä ja paranemista. Vähän jo ihmettelin kun ei sinusta kuulunut viikkoon mitään. Nyt kuiteenkin kaikki hyvin.
Enpä ole moisesta kuullutkaan, mutta hyvä et selvisi! Justhan sulla oli astetta vakavampaa häikkää, tosi surkeaa tuuria et taas tuli jotain tommosta. Mut sait ainakin lepäillä ihan syystä. 🙂 Nykyään on kaikkea netflixiä ja joku varmaan 10 tv-kanavaa niin on paljon tekemistä maatessa kun ei ehdi oikeen kattoa ees kaikkea mitä vois haluta, joskus lapsenahan oli tasan 3 tv-kanavaa ja vhs:t mitkä oli jo valmiiksi katsottu puhki niin tuntu että sekoaa kun joutu makaamaan kotona viikon tai pari.
Nyt sit vaan rauhallinen lähtö, ei se oo niin vakavaa vaikkei ihan joka päivä tule blogiin postattua ja jokaiseen kommenttiin vastattua, kannattaa ottaa myös oma henkinen hyvinvointi huomioon.
Itse olen ollut terveenä, mutta toisella koiralla joku outo nenäkrohina ja tänään yhdeksäs päivä kun vatsa aivan sekaisin, ja toisella todettiin tänään välilevyn pullistuma (lisäksi se ei ole syönyt lauantain jälkeen kuin närppien jotain just ja just). Olisin ennemmin ite kipeenä, en kestä kattoa kun pikkuisilla ei ole kaikki kunnossa ja on niin surkea olo kun ei voi auttaa. 🙁 (Puhumattakaan siitä, mitä peräti 3 ell-reissua 6 päivän sisään lääkeostoineen on tehneet lompakolle…)
Voi että, ikävää, mutta onneksi olet nyt toipumaan päin. Toivotaan, että loppuvuosi sujuisi rauhan merkeissä.?
No huh, onpa karmea ”tauti”, toisaalta tässä oli se apu, että jos itselle koskaan tulee samanlaisia oireita, niin voi tohtoroida itseään ja epäillä jotain. 😀
Onneksi kaikki on jo paremmin. Rankka ollut varsinkin tää syksy sulle. <3
Mulla oli ihan sama vaiva tossa n. Vuosi sitten, en ensin erottanut mitään erilaista kun selkä muutenkin kipuillut ja vessassa käydessä ei sen kummempia outoja ’tuntemuksia’ mutta hoitoon hakeuduttua totesi lääkäri että samanmoinen vaiva antibiootit mukaan. Onneksi vaiva selvisi ja on helposti hoidettavissa, sun postauksia onkin ollut jo ikävä!
Hanna
http://www.hannamariav.com
Hyvä että sait hoitoa ja asia selvisi. Mulle on käynyt ihan sama juttu, muistan kun makasin kaksin kerroin keittiön lattialla ja huusin ja itkin.
Hyvä että olet jo paremmassa kunnossa! Kävin useasti katsomassa, onko uutta postausta tullut ja aloin jo huolestumaan kun mitään ei kuulunu. Pitäisköhän liittyä instaan tai facebookkiin niin pysyisi ajantasalla 😀
Pikaisia paranemisia <3
No hui! On kyllä ollut koettelemuksia sinulla paljon tänä vuonna. Onneksi olet toipumaan päin tästäkin. Pikaista paranemista ja ihanaa Joulun odotusta 🙂
Ihanaa, että olet tervehtynyt. Hirmuisen pelottavaa tuommoinen. Onneksi hoidettavissa oleva tapaus 🙂
Ei nyt sairastumista tarvitse pahoitella! Eihän sille mitään voi. Onneksi syy löytyi ja sait itsesi jälleen kuntoon. Postauksia olikin jo ikävä.. ? Vähän jo huolestuin, kun hiljaisuus kesti niin kauan..
Ota nyt loppuvuosi rauhallisesti! Toivottavasti ensi vuonna on sitten parempi vuosi! ?