”Äiti vihdoinkin, teidän olisi pitänyt erota jo kauan sitten!”

”Meillä meni huonosti, mieheni joi koko kotona-olon ajan, minä hoidin kodin ja lapset. Mies oli reissuhommissa ja aina kun hän oli poissa, meillä oli lasten kanssa kivaa, rauhallista ja viihtyisää. Kun mies tuli kotiin, hän ensimmäiseksi avasi kaljatölkin…ja toisen…ja kolmannen…ja niin monta, että lopulta sammui puoliksi juotu tölkki kädessään.

Me yritimme olla aina mahdollisimman ”näkymättömiä”, lapset omissa huoneissaan leikkimässä, minä kodinhoitohuoneessa tai sohvan nurkassa…ei hän meitä ketään lyönyt fyysisesti, mutta sanallisesti sitäkin enemmän. Kun hän oli juonut, me riitelimme joka kerta. Hän haukkui minut kaikilla mahdollisilla sanoilla ja minä puolustauduin…kovaäänistä riitelyä jatkuvasti.

Kun sitten koitti se päivä, että sain hänet ymmärtämään, että meidän tiet lähtevät nyt eri suuntaan ja että seuraavalta reissulta ei sitten tarvitse tulla tähän osoitteeseen, hän syytti ihan kaikesta minua. Olin kuulemma itsekäs paska, joka välittää vain hänen rahoistaan ja jakaa itseään kaikille kylän miehille, mutta ei anna hänelle, jolloin hänen on haettava seksiä muualta…tiesin kyllä, että hän oli pettänyt minua reissuillansa niin maksullisten kun muidenkin ”tavallisten” naisten kanssa.. en jaksanut enää välittää siitäkään.

Halusin vain eroon kaikesta siitä, mitä elämä hänen kanssaan tuo mukanaan.

Ymmärsin tehneeni oikean ratkaisun, kun kerroin lapsille että isi ja äiti eroaa…vanhin, sillä hetkellä 13v vastasi: ”äiti, vihdoinkin! Teidän olisi pitänyt erota jo kauan aikaa sitten!”

Silloin tiesin tehneeni erittäin oikean ratkaisun! Ja ainoa mikä jäi harmittamaan oli se, etten ollut tehnyt sitä ratkaisua jo aikaisemmin.”