Alkoholitonta Proseccoa 13 -vuotiaalle

”Se on pyörinyt mielessäni, eikä minusta tunnu oikealta antaa noin nuorille lapsille alkoholitonta proseccoa”, hän kirjoitti.

”Olen alkoholistin tytär, joten joskus asiat voivat laukaista minussa tunteita, enkä ole varma, olenko ylireagoiva. Onko se kuin meikin kokeilua?

Toinen kommentoi: ”Minulla on 12-vuotias tytär, ja olisin melko järkyttynyt, jos tällaista tarjottaisiin hänelle.”

13 -vuotiaan nuoren synttärijuhlissa oli tarjottu alkoholitonta skumppaa. Olivat vanhemmat närkästyneet, koska vanhemmuuteen kuuluu närkästyminen. Olisi pitänyt alkoholittoman skumpan sijaan tarjota esimerkiksi juomaan jossa olisi riippuvuutta aiheuttavaa kofeiinia.

Meillä täällä Suomessa on vahva kulttuuri alkoholismiin. Se näyttäytyy muun muassa alkoholiin liittyvissä keskusteluissa. Se on jyrkkää ja osin mahdotonta. Tottakai se on, koska sitä käydään usein omien traumojen kautta.

Yhdessä kommenteissa äiti sen myöntääkin. Hän on alkoholistin lapsi ja kantaa traumaa mukanaan ja traumalla kasvattaminen on aina vähän kaltevalla pinnalla kävelemistä. Siksi minä blogissani peräänkuulutan esimerkiksi terapian tärkeyttä. Koska jos annamme menneisyyden vaikuttaa tähän hetkeen ja tulevaisuuteen niin siirrämme samalla traumojamme seuraavalle sukupolvelle ja tärkein sukupolvitehtävä jää suorittamatta.

Mitä itse alkoholittoman Proseccon tarjoamiseen lapsille tulee niin miten se eroaa siitä, että heille annettaisiin esimerkiksi Pommacia. Siis muuten kuin että sokeria on ensimmäisessä vähän vähemmän.

Olen vahvasti sitä mieltä, että ylisuojeleminen ei ole suojemista ollenkaan. Se on sitä omilla traumoilla kasvattamista ja kääntyy lopulta itseään vastaan. Alkoholittoman Proseccon aiheuttama ahdistus kertonee siis omista peloista ja niitä ei ole syytä omille lapsille siirtää.