Sosiaalisen median vaikuttajan vastuu

Palaan viime viikolla tapahtuneeseen kohuun. Kerrottiin, että lastenteatteria kohtaan oli esitetty väkivaltaisia uhkauksia ja uhkaajat olivat olleet itseään rokotekriittiseksi kutsuvat, jotka uhkasivat tulla pesäpallomailojen kanssa paikalle, jos näytelmästä ei poisteta rokotuskohtausta.

Kyseisen rokotuskohtuksen paljasti eräs suosittu sosiaalisen median vaikuttaja. En sano, että väkivaltafantasioitaan esittäneet ihmiset olisivat tulleet sitä kautta, mutta valtavasti teatteri sai näkyvyyttä kyseisen vaikuttajan kautta.

Sosiaalinen media on monella tapaa hyvä väline. Samalla se on monella tapaa aivan kammottava väline. Sosiaalisen median vaikuttajat saavat pahimillaan uskomaan asioihin, jotka voivat olla jopa hengenvaarallisia. Syöpä kun ei lähde halaamalla ja koronaa ei voi välttää rakastamalla.

Tämän vuoksi sosiaalisen median vaikuttajilla pitäisi olla suuri vastuu sanomisistaan, koska aina löytyy ihmisiä, jotka alkavat uskomaan valheeseen ja pahimmillaan se johtaa tilanteeseen, jossa lastenteatterin päälle hyökätään.

Itse koen olevani tällä hetkellä sosiaalisen median vaikuttaja. Minulla on sivustollani viimeisten muutamien vuosien aikana ollut 93.000-101.000 seuraajaa, riippuen siitä, kuinka jaksan seuraajiani miellyttää. Se on järjettömän suuri määrä.

Olen miettinyt tätä asiaa vapauden, vastuun ja velvollisuuden kannalta. Minulla on vapaus kirjoittaa mistä tahansa aiheesta omalla näkökulmallani. Sitä olen käyttänyt ja olenkin ajatellut sen niin, että velvollisuuteni näin ison seuraajamäärän edessä on tuoda itselleni tärkeitä teemoja esille, kuten ihmisoikeudet, seksuaalinen tasa-arvo ja tasa-arvo ylipäätään sekä esimerkiksi antirasismi.

Minun vastuullani on taas tuottaa fakta-asioissa tieteelliseen faktaan perustuvaa aineistoa. Siinä yritän olla tarkka. Olen varmasti myös epäonnistunut joitakin kertoja ja olen tulkinnut tilastoja väärin. Silti minun etuni tässä on, että minä en myy blogissani yhtään mitään muuta kuin sanojani. Minä en pyri taloudelliseen hyötyyn esittämällä tiedevastaisia tai muitakaan väittämiä. En, koska koen että se olisi saatanan vastuutonta.

Minä ”myyn” ihmisille ajatuksia. Ajatuksia, jotka perustuvat koettuun elämään ja toisten ihmisten tarinoihin. Saan minä tästä palkkani. Se tulee siitä, kun ihminen klikkaa julkaisemani tekstin auki. Se on se tuote, jota myyn. Siksi yritän julkaista tekstejä, jotka kiinnostavat ihmisiä. Joskus onnistun ja joskus en. Valheita en yritä myydä tai julkaista tiedevastaisia tekstejä.

Elämme aikaa, jossa yksittäisellä YouTube-videolla voi tavoittaa miljoonayleisön. Sen pitäisi jokaisen vaikuttajan ymmärtää. Et sinä voi esimerkiksi mennä videossa sanomaan, että koronarokotus tappaa tai että rokotuksen mukana kehoosi laitetaan ainetta, joka saa sinun kehosi soittamaan radiota. Koska aina löytyy heitä, jotka uskovat tämän kaiken kritiikittä. Mihin se sitten saattaa johtaa? Kuten kerroin, väkivallan uhkaan jopa lastenteatteria kohtaan.

Vapauden vieressä kulkee aina vastuu. Sitä ei voi millään tavalla ohittaa. Itseäni tämän kokoisen sivuston pitäjänä tuo vastuu toisinaan hirvittää. Ehkä on hyvä, että hirvittää, sillä se estää käyttämästä vapautta väärin.

Olenhan kuitenkin pelkkä parisuhteiden amatööritarkkailija. Ammattilaiset ovat jossain toisalla. Minulla ei ole heidän tietämystään ammatillisella tasolla ja tuntisin itseni huijariksi, jos alkaisin myydä blogissani ammattitaitoa, jota minulla ei ole.

Siinäpä se minun vastuuni.