Hyvinvointi

Miltä kolposkopia eli emättimen tähystys tuntuu ja voiko kipuherkkä saada paikallispuudutuksen? Lääkäri vastaa

Jos näytteenotto kolposkopiassa jännittää kivun vuoksi siitä, kannattaa kertoa lääkärille. Tarvittaessa koepalan ottokohtiin voidaan laittaa paikallispuudutusta neulan avulla. Kotilääkärin lukija kysyy naistentautien erikoislääkäriltä kolposkopiasta ja kivusta.

Teksti:
Virve Järvinen
Kuvat:
iStock

Jos toimenpide jännittää tai pelottaa paljon, siitä pitää kertoa lääkärille.

Jos näytteenotto kolposkopiassa jännittää kivun vuoksi siitä, kannattaa kertoa lääkärille. Tarvittaessa koepalan ottokohtiin voidaan laittaa paikallispuudutusta neulan avulla. Kotilääkärin lukija kysyy naistentautien erikoislääkäriltä kolposkopiasta ja kivusta.

Miksi usein väitetään, ettei kohdunkaulassa olisi tuntoa? Kolposkopiassa kohdunkaulaa ei puuduteta kuulemma siksi, koska se ole yhtä herkkä kivulle kuin ulkoiset sukuelimet. Tuskin olen ainoa, joka on kokenut kolposkopiassa kipua. Kipua kärsinyt

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaalineuvoja ja psykoterapeutti Katja Kero vastaa:

Kolposkopia eli emättimen tähystys tehdään jatkotutkimuksena kohdunsuun poikkeavan solulöydöksen yhteydessä. Siinä käytetään mikroskooppia, jolla ei kosketa potilaaseen, mutta joka mahdollistaa lääkärille suurennetun näkymän ulkosynnyttimiin, emättimeen ja kohdunsuulle. Lisäksi käytetään laimeaa etikkahappoa ja jodia, ellei potilaalla ole allergiaa näille liuoksille.

Kolposkopiassa otetaan keskimäärin 1–3 nuppineulanpään kokoista koepalaa pienillä pihdeillä. Lisäksi joskus voidaan ottaa näyte kohdunkaulakanavasta rapsuttamalla soluja ja toinen näyte kohdun limakalvolta pienellä pillillä imemällä.

Monien potilaiden mielestä koepalojen otto tuntuu epämiellyttävältä, nopeasti ohimenevältä nipistykseltä. Toiset eivät tunne kipua laisinkaan.

Jos potilas on erityisen herkkä tai tuntee kipua, voidaan koepalan ottokohtiin tarvittaessa laittaa paikallispuudutusta neulan avulla. Kohdunsuun alueella ei ole kovin paljon tuntohermoja, joten puudutus ei yleensä tee kipeää.

Jos toimenpide jännittää tai pelottaa paljon, siitä tulee kertoa lääkärille. Lääkärin on hyvä tietää, jos potilaalla on ollut traumaattisia kokemuksia rajojen rikkomisesta. Tällöin lääkäri pyrkii tekemään tutkimuksen vielä tavallistakin varovaisemmin.”

Kysymykseen vastasi naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaalineuvoja ja psykoterapeutti Katja Kero.

Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 10/2023.

X