Sandra, 42, kärsi lapsena vatsavaivoista, kunnes kodin kirjahyllystä löytynyt kirja käynnisti muutoksen: ”Oivalsin, ettei minun tarvitse alistua”
Sandra Porthan reagoi lapsena jännittäviin tilanteisiin vatsallaan. Oikutteleva vatsa rajoitti elämää, kunnes yläasteikäisenä Sandra löysi tien muutokseen.
Kun minulle kuuluu hyvää, vatsalle kuuluu hyvää, Sandra Porthan tietää.
Sandra Porthan reagoi lapsena jännittäviin tilanteisiin vatsallaan. Oikutteleva vatsa rajoitti elämää, kunnes yläasteikäisenä Sandra löysi tien muutokseen.
Sandra Porthan, 42, ravitsemusterapeutti ja lääkäri:
”Kun aamulla herään, kuulostelen kehoani. Istahdan joogamatolle joskus asanoiden pariin, toisinaan meditoimaan ja tekemään hengitysharjoituksia. Jos edessä on työntäyteinen päivä, otan itselleni vähän enemmän aikaa valmistautua siihen. En anna kiireen asettautua kehooni. Kun ehkäisen kiireen tunnetta, ehkäisen vatsavaivoja.
Sain syntymälahjakseni herkän suoliston ja suorittajaluonteen. Lapsena reagoin vatsallani jännittäviin tilanteisiin. Pianotunnit ja kouluesitelmät saivat vatsani sekoilemaan. Minulla oli myös hankala migreeni, joka vaikutti suolistoon: oksentelin, ja vatsa toimi epäsäännöllisesti. Jouduin olemaan poissa koulusta.
Ruoka ei imeytynyt kunnolla, ja välillä jätin oireiden vuoksi kokonaan syömättä. Nämä vaikuttivat luonnollisesti kasvuuni ja jaksamiseeni: haaveilin tanssiharrastuksesta, mutta se olisi ollut voimilleni liian rankkaa. Oikutteleva vatsani teki minusta varautuneen. En luottanut kehooni ja välttelin haasteita. Tutkimuksissa vatsavaivoihini ei löytynyt syytä eikä hoitoakaan.”
”Vatsavaivat olivat kehoni viestejä”
”Suvussani on tulehduksellisia suolistosairauksia. Voi olla, että minäkin olisin sairastunut, ellen olisi muuttanut elintapojani. Tärkein muutos tapahtui korvien välissä, ja se sai alkunsa yläasteella. Löysin silloin isäni kirjahyllystä joogakirjan. Kirja oli pieni, mutta se vaikutti elämääni suuresti. Tein kirjan harjoituksia ja huomasin, miten ne vaikuttivat vointiini. Kehon jännitykset purkautuivat, ja minulle tuli hyvä, rento olo. Oivalsin, ettei minun tarvitse alistua vatsavaivaiseksi, vaan voin tehdä oireilleni jotain. Otin näin ensimmäisen askeleen kohti voimaantumistani.
Vähitellen ymmärsin, että vatsavaivat olivat kehoni viestejä. Ne kertoivat, että olin ylittänyt rajani ja laiminlyönyt itseäni. Halusin tietää lisää tavoista, joilla jokainen voi parantaa hyvinvointiaan, ja lähdin opiskelemaan ravitsemusterapeutiksi ja myöhemmin lääkäriksi. Opiskelin myös joogaa, meditaatiota ja psykologiaa.
Nykyään tiedän, että suolisto ja keskushermosto keskustelevat keskenään autonomisen hermoston välityksellä ja että mieltä kuormittavat asiat vaikuttavat suoliston toimintaan. Kun autonominen hermosto rauhoittuu, vatsan toiminta rauhoittuu. Osaan tyynnytellä autonomista hermostoani hengitysharjoituksilla ja rauhallisella liikkeellä.”
”Muutto maalle oli terveysteko”
”Pidän erityistä huolta mieleni hyvinvoinnista. Olen opetellut sanoittamaan tunteitani ja laittamaan hyvinvointini etusijalle. Muutto maalle pari vuotta sitten oli minulle terveysteko. Jos käyn ylikierroksilla, hakeudun metsään tai pulahdan järveen. Luontoympäristö rauhoittaa, vaikka en tekisi siellä mitään erityistä.
Sunnuntaisin katson kalenteriani ja valmistaudun tulevaan viikkoon. Kalenteri voi olla täysi, kunhan se täyttyy innostavista asioista ja kohtaamisista – minulle energiaa tuovista tekemisistä. Osaan tarvittaessa raivata niille tilaa.”
Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 38/2023.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous