vatsavaivat
Ruokarytmin ja ruokavalion tarkistaminen ovat yksi tapa selvittää, mistä vatsavaivat johtuvat.
Terveys

Vatsavaivat voivat johtua yllättävistäkin syistä – asiantuntija: ”Naisilla usein huolehtijan ja hoivaajan rooli”

Vatsan hyvinvointi voi riippua yllättävänkin monesta asiasta. Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, mistä erilaisista syistä vatsavaivat voivat johtua.
Teksti: Jaana Kalliokoski Kuvat: iStock

Kysyimme kahdelta ravitsemusterapeutilta sekä fysioterapeutilta, millaisia asioita voi olla taustalla, jos vatsavaivat aiheuttavat jatkuvasti harmia.

Ravitsemusterapeutti ja lyhytterapeutti Anette Palssa:

”Kehon viestit kannattaa ottaa vakavasti”

”Ihminen on kokonaisuus, eikä vatsan hyvinvointi ole irrallaan muusta elämästä. Vatsan oireilu on merkki, jonka äärelle kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitkä asiat elämässä saattaisivat vaikuttaa vatsaan. Monesti suhtaudutaan niin, että kun vain saisin nämä vatsavaivat pois, elämä voisi taas jatkua ennallaan.

Harvoin se menee niin. Kehon viesteihin kannattaa suhtautua vakavasti.

Vastaanotolleni tullaan vatsaoireiden kanssa usein siinä vaiheessa, kun on jo kokeiltu jotain ruokavaliota. Oireet ovat usein aaltomaisia, ja tyypillisimmin on turvotusta, ripulia ja vatsakipuja.

Jos ihmisellä on pitkään jatkuvia tai äkillisesti muuttuvia oireita, pyydän häntä aina kääntymään ensin lääkärin puoleen. Suolisto on hyvä tutkia ja poissulkea mahdolliset sairaudet.

Lue myös: Suolistosyövät ovat yleistyneet voimakkaasti – altistaako vatsan oireilu suolistosyövälle? Kysyimme lääkäriltä

Aaltomaiset oireet saattavat viitata stressiin tai kuormittaviin elämäntilanteisiin. Oireisiin voivat vaikuttaa monet tekijät elämässä ja eri elämänvaiheissa. Kun ihmisellä on oikein stressaavaa, hormonitoiminta auttaa jaksamaan. Mutta kun peto ei enää jahtaa, on hyvä pysähtyä. Silloin suoliston toiminta alkaa palautua normaaliksi.

Ammattilaisena tehtäväni on pureutua suolisto-oireiden taustalla oleviin asioihin. Vastaanotollani pyydän ihmisiä kertomaan elämästään.

Käymme läpi työn määrää ja arjen kuormittavuutta, liikuntatottumuksia, nukkumista, ruokavaliota ja ateriarytmiä sekä oirehistoriaa: milloin vatsavaivat ovat olleet poissa ja milloin pahentuneet. Etsimme suoliston ja vatsan rauhoittamiseen erilaisia tunne- ja vireystilan säätelykeinoja.

Ajattelen, että suoliston herkkyys on usein verrannollinen ihmisen omaan herkkyyteen. Vastaanotollani käy eniten naisia. Naisille lankeaa usein hoivaajan ja huolehtijan rooli, jolloin omat tarpeet ja tunteet jäävät helposti huomioimatta.

Omien rajojen pitäminen on keskeinen asia hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja tunnesäätelykeinojen löytymisessä.”

”Vatsan hyvinvointi ei ole irrallaan muusta elämästä.”

Laillistettu ravitsemusterapeutti Mari Kolonen:

”Vatsan rauhoittaminen vaatii usein malttia”

”Suurimmalle osalle sopii ateriarytmi, jossa syödään kolmen–viiden tunnin välein.

Jos päivän mittaan ateriavälit ovat liian pitkiä, illalla väsyneenä ja nälkäisenä hotkii helposti liian isoja annoksia eikä toisaalta jaksa miettiä kasvisten määrää. Ei ihme, jos vatsa alkaa reagoida turvotuksella tai muilla suolisto-ongelmilla.

Jatkuva napostelukaan ei ole hyvästä, sillä ruoansulatuselimistölle on annettava lepohetkensä. Jos taas kärsii närästyksestä, kannattaa miettiä erityisesti juomansa kahvin määrää.

Suoliston hyvinvointia edistää kuidun kokonaismäärän lisäksi myös kuitujen monipuolisuus. Ihmisen olisi hyvä nauttia 30 eri kasvikunnan tuotetta viikossa, ja siinä on monelle haastetta! Ruokavaliota saa kuitenkin helposti rikastettua erilaisilla leseillä, rouheilla, siemenillä ja pähkinöillä.

Jos perusasiat ovat kunnossa, mutta silti erilaiset vatsavaivat ovat harmina – vatsaa turvottaa, kärsii ripulista tai ummetuksesta – katse kannattaa kääntää ruoka-aineisiin. Itsekseen voi ryhtyä pitämään ruokapäiväkirjaa, johon kirjataan tarkasti päivän aikana nautitut ruoka-aineet kellonaikoineen, mutta myös kokemukset stressistä.

Kun yrittää liittää vatsaoireisiin nauttimiaan ruoka-aineita, kannattaa katsoa ainakin vuorokausi taaksepäin. Edellisenä päivänä syöty valkosipuli voi oireilla seuraavana päivänä. Närästys taas ilmenee yleensä parin tunnin sisällä syömisestä tai juomisesta.

Vatsaoireissa suosittelen kuitenkin lämpimästi ravitsemusterapeutilla käyntiä, sillä joskus ruokavalio supistuu turhankin suppeaksi, jolloin ihminen ei saa riittävästi tarvitsemiaan ravintoaineita. Tavoitteena on, että ruokavaliota ei rajata turhaan, vaan löydetään itselle sopiva kokonaisuus mahdollisimman monipuolisella ruokavalikoimalla.

Parasta olisi, jos ennen ravitsemusterapeutilla käyntiä olisi käynyt lääkärin vastaanotolla ja perusverikokeissa, joissa tarkistetaan muun muassa keliakiavasta-aineet, tulehdusarvot ja rauta-arvot.

Vatsaoireiden rauhoittaminen ruokavalion keinoin vaatii usein malttia, mutta palkintona oireiden helpotus voi olla kuin pieni lottovoitto.”

Lue myös: Vatsaa turvottaa, tuliko syötyä jotain väärää? Joskus selitys onkin muualla kuin lautasella: ”Suolistomme ei ole luontaisessa asennossa”

Fysioterapeutti Tytti Nuoramo:

”Selkä- ja vatsavaivat voivat olla yhteydessä toisiinsa”

”Jo Hippokrates sanoi aikoinaan viisaasti, että kävely on ihmisen parasta lääkettä.

Kokemukseni mukaan osa kivuista tulee siitä, että kudokset eivät saa happea. Kun keholla ei ole muuta keinoa keskustella aivojen kanssa, se alkaa kipuilla. Liian usein otamme vain särkylääkkeen ja ohitamme kehon viestin.

Vastaanotolleni tulemisen syynä eivät ole vatsavaivat vaan useimmiten selkä- tai lonkkavaivat. Kuitenkin selkä- ja vatsavaivat voivat olla yhteydessä toisiinsa: vatsan turvotellessa vatsalihakset eivät toimi kunnolla eivätkä näin anna tarpeellista tukea selän rakenteelle, jolloin selkä voi kipeytyä.

Istumme kahdeksan tuntia päivässä ja nukumme sikiöasennossa jalat koukussa. Lonkankoukistajat kireytyvät, ja istuessa alimmat kylkiluut voivat painaa vatsanpeitteitä, mikä voi puolestaan heijastua vatsan alueella kipuna. Myös ärtyvä suoli voi heijastaa kipuja selkään.

Lue myös: Istuessa aineenvaihdunta valahtaa lepotilaan – pienellä kikalla sen voi estää: ”Työpäivän jälkeen kehossa voi vallita esidiabeteksen kaltainen tila”

Suosittelen vaihtelemaan työasentoa aika ajoin, lisäämään arkiaskeleita päivään ja siten saamaan verenkiertoa liikkeelle. Kävellessä tulee samalla tehtyä keinuvaa liikettä suolistolle, ja kun vielä hieman hengästyy, hengitys hieroo ja hoitaa suolistoa. Ryhdin tulisi olla hyvä ja rintakehän elastinen, jolloin myös keuhkot toimivat paremmin.

Jos vatsavaivat haittaavat eikä tee mieli liikkua, kannattaa mennä selälleen makaamaan jalat koukkuun, hengitellä ja rentouttaa vatsaa kevyellä hieronnalla sekä keinutella polvia puolelta toiselle. Suolistokaasuja ei kannata pidätellä, ja esimerkiksi ruokailun jälkeen kannattaa tehdä pieni kävelylenkki.

Fysioterapeutin tärkein työkalu on kysellä ja kuunnella. Hyvin usein yksittäinen ongelma juontuukin jostain muusta.

Oman selkä- ja lonkkakipuni taustalla oli alkava osteoporoosi. Tämä puolestaan juontui todennäköisesti suolistostani: kalkki ei ollut imeytynyt kunnolla. Opin myöhemmin, että osteoporootikolle suositellaan gluteenin jättämistä ruokavaliosta, koska se voi estää ravintoaineiden imeytymisen.”

X