Merja Salastie sai nelikymppisenä diagnoosin ärtyvän suolen oireyhtymästä.
Merja Salastie sai nelikymppisenä diagnoosin ärtyvän suolen oireyhtymästä.
Terveys

Merja, 52, kärsi jo lapsena vatsavaivoista – nykyään hän tietää, mikä pahentaa ärtyvän suolen oireilua: ”En jaksa turhaan hävetä noloja tilanteita”

Merja Salastie, 52, oli kärsinyt lapsesta asti vatsavaivoista. Diagnoosin ärtyvän suolen oireyhtymästä hän sai vasta nelikymppisenä. Merja ajattelee, että avanne voisi olla tulevaisuudessa apu vatsakipuihin.
Teksti: Maria Lieto  Kuvat: Mikko Nikkinen

”Minulla on ollut vatsavaivoja lapsesta lähtien. Muistan jo ala-asteikäisenä itkeneeni mahakipua, ummetusta ja turvotusta. Diagnoosin ärtyvän suolen oireyhtymästä sain vasta nelikymppisenä, kun oireiden pahenemisen vuoksi aloin etsiä niihin aktiivisesti apua. Suvussamme on paljon huonovatsaisia, mummoni ja tätini ovat kertoneet kärsineensä saman tyyppisistä oireista.

Diagnoosin saaminen auttoi minua muuttamaan elintapojani suolistolleni sopiviksi. Syön kuitupitoista, kasvispainotteista ruokaa. Varaan ruokailulle mahdollisimman paljon aikaa, sillä huolellinen pureskelu tekee ruoan sulamisesta helpompaa. En mielelläni syö isoja annoksia, sillä ne pahentavat oireitani.”

Lue myös: Vatsan ja suoliston hyvinvointiin on tarjolla monenlaisia valmisteita – selvitimme, mitä kannattaa kokeilla mihinkin vaivaan

Kiire ja suolisto-ongelmat eivät sovi yhteen

”Joudun suolisto-oireideni takia usein erikoisiin tilanteisiin: minulle on normaalia sulkeutua kesken juhlien tunniksi vessaan, jos suoli alkaa yllättäen toimia ummetusjakson jälkeen. Myös jatkuvat ilmavaivat aiheuttavat noloja tilanteita, joita en kuitenkaan jaksa turhaan hävetä. Kipu ja huono olo eristävät helposti ulkomaailmasta, mutta läheisten tuki tuntuu hyvältä. Kollegani eivät ihmettele, miksi katoan kesken palaverin vessaan. Myös puolisoni ymmärtää, etten jaksa vaikeimpien oireiden aikana olla hyvää seuraa.

Luonnossa liikkuminen on mieluisa palautumiskeino mielenterveys- ja päihdeneuvojana työskentelevälle Merja Salastielle.

Luonnossa liikkuminen on mieluisa palautumiskeino mielenterveys- ja päihdeneuvojana työskentelevälle Merja Salastielle.

Stressi pahentaa oireita, mutta riittävä lepo ja rauhoittuminen saavat suolistoni voimaan paremmin. Kiire ja suolisto-ongelmat eivät sovi yhteen. Olen oppinut varaamaan arjessa aikaa vessakäynneille ja suunnittelemaan päiväohjelmani niin, että minulla on aina mahdollisuus päästä nopeasti vessaan. Kolmivuotias lapsenlapseni kysyykin usein ennen uloslähtöä, että onhan mummo ehtinyt varmasti käydä vessassa. Suosin pitkien lento- ja automatkojen sijasta lähimatkailua, koska tuntikausien istuminen lisää ummetusta ja pahentaa mahakipujani.”

Lue myös: Juoksetko aina ruokapöydästä suoraan vessaan? Näin saat ylivilkkaan suolen rauhoittumaan

”Pysyvä avanne voisi olla hyvä ratkaisu”

”Pitkä vessajono voi olla suolistovaivoista kärsivälle katastrofi. Minulla on vessapassi, jota näyttämällä voin periaatteessa ohittaa vessajonon ja päästä yritysten henkilökuntavessoihin. Vessapassi ei kuitenkaan ole vielä kaikille tuttu, eivätkä ovet aina avaudu sen avulla tarpeeksi nopeasti.

Kolme vuotta sitten ummetus ja mahakivut muuttuivat niin vaikeiksi, että minulta poistettiin oireiden helpottamiseksi suurin osa perä- ja paksusuolesta. Leikkauksessa sain väliaikaisen avanteen, joka poistettiin, kun suolistoni oli toipunut toimenpiteestä. Väliaikaisen avanteen kanssa voin paremmin kuin koskaan. Siksi ajattelen, että pysyvän avanteen saaminen voisi olla tulevaisuudessa hyvä ratkaisu.”

X