Terveys

Väsymystä, aivosumua ja lihaskipuja – epämääräisten oireiden takana voi olla raudanpuute

Raudanpuute vaivaa etenkin hedelmällisessä iässä olevia naisia, kasvissyöjiä ja tavoitteellisesti urheilevia. Rautaa saa lihan ja sisäelinten lisäksi esimerkiksi täysjyväviljoista, palkokasveista ja pähkinöistä.

Teksti:
Maria Lieto
Kuvat:
Istock

Raudanpuutteesta kärsii jossain vaiheessa elämäänsä arviolta 20–40 prosenttia naisista.

Raudanpuute vaivaa etenkin hedelmällisessä iässä olevia naisia, kasvissyöjiä ja tavoitteellisesti urheilevia. Rautaa saa lihan ja sisäelinten lisäksi esimerkiksi täysjyväviljoista, palkokasveista ja pähkinöistä.

Väsyttää, huimaa ja muisti pätkii. Raudanpuute voi aiheuttaa moninaisia oireita, joiden tunnistaminen on joskus vaikeaa.

Terveystalon johtavan ravitsemusterapeutin Kirsi Englundin mukaan raudalla on elimistössä monia tärkeitä tehtäviä, joista keskeisin liittyy veren hemoglobiiniin.

– Rautaa tarvitaan etenkin hemoglobiinin muodostumiseen. Hemoglobiini kuljettaa hengitysilmasta vereen tulleen hapen keuhkoista lihasten, aivojen, sydämen ja muiden kudosten käytettäväksi. Lisäksi rauta on elintärkeä hivenaine sadoille entsyymeille, joita tarvitaan elimistön aineenvaihduntareaktioissa, hän sanoo.

Raudanpuute on yleistä raskausaikana ja runsaista kuukautisista kärsivillä

Raudanpuutteesta kärsii jossain vaiheessa elämäänsä arviolta 20–40 prosenttia naisista.

Useimmiten raudanpuute kehittyy tilanteissa, joissa tarve raudan saannille on jostain syystä kasvanut. Erityisesti hedelmällisessä iässä olevat naiset ovat alttiita raudanpuutteelle, sillä runsaat kuukautisvuodot ja raskaus lisäävät raudan tarvetta.

– Raskauden aikana raudanpuuteanemiasta kärsii noin 10–20 prosenttia naisista, sillä veren hemoglobiinipitoisuus laskee raskauden myötä. Hemoglobiinin seuranta kuuluu siksi neuvolan perustutkimuksiin. Myös runsaista kuukautisvuodoista kärsivät voivat menettää rautaa monta kertaa tavallista enemmän, Englund sanoo.

Toisinaan puutostilan taustalla voi olla myös raudan huono imeytyminen.

– Hieman harvinaisempia syitä raudanpuuteelle ovat erilaiset imeytymishäiriöt, kuten hoitamaton keliakia, tulehdukselliset suolistosairaudet sekä happosalpaajien käyttö. Raudan imeytymistä heikentävät myös muun muassa kahvi, tee sekä kalsium.

Peruskuntoilijan raudantarve ei ole merkittävästi kasvanut, mutta kovaa liikuntaa harrastavat kärsivät Englundin mukaan raudanpuutteesta muita useammin.

Raudanpuute on tyypillistä erityisesti juoksijoilla ja muita tärähtelyjä sisältäviä lajeja harjoittelevilla.

– Rautaa menetetään hikoilun lisäksi jonkin verran myös liikunnan aikana jalkapohjissa tapahtuvan punasolujen hajoamisen vuoksi ja siksi, että rankka urheilu heikentää tilapäisesti raudan imeytymistä suolistossa. Myös kasvissyöjät sekä yksipuolista ruokavaliota noudattavat ovat muita taipuvaisempia raudanpuutteelle.

Raudanpuute selviää mittaamalla ferritiini- tai hemoglobiiniarvot

Lievä raudanpuute ei välttämättä tunnu, mutta alhainen hemoglobiini eli anemia oireilee monin eri tavoin.

– Silloin, kun kudoksiin ei alhaisen hemoglobiinin vuoksi kulje riittävästi happea, oireina voi olla esimerkiksi väsymystä ja heikotusta. Moni raudanpuutteesta kärsivä kokee myös suorituskyvyn laskua, sydämentykytystä ja hengästymistä. Myös huimaus, kalpeus, heikotus, päänsärky ja aivosumu ovat tyypillisiä anemiaoireita.

Jos epäilee, että raudanpuute vaivaa itseä, selviää elimistön rautapitoisuus mittaamalla ferritiini- ja hemoglobiiniarvot. Ferritiini on raudan varastoproteiini, joka paljastaa raudanpuutteen jo ennen anemiaa.

– Toistaiseksi on kuitenkin kiistanalaista, onko alhaisesta ferritiiniarvosta terveydelle haittaa, jos hemoglobiini on suositusten mukainen. Esimerkiksi terveyskeskuksissa raudantarvetta seurataan yleensä hemoglobiiniarvon perusteella. Naisilla hemoglobiinin alarajana pidetään 117 g/l, Englund sanoo.

Elimistön rautavarastojen täydentäminen onnistuu tarvittaessa suun kautta otettavalla rautalisällä. Raudanpuuteanemiasta kärsivän aikuisen naisen suositeltava aloitusannos rautavalmisteelle on yleensä 100 mg vuorokaudessa.

Englund muistuttaa, että jos rautavarastot ovat tyhjät, vaatii niiden täydentyminen kärsivällisyyttä.

– Hemoglobiiniarvo voi nousta jo muutamassa viikossa, mutta ferritiini kohoaa yleensä huomattavasti hitaammin. Sen normalisoituminen voi kestää 3–6 kuukautta, hän sanoo.

Raudanpuuteen hoidosta on hyvä keskustella lääkärin kanssa.

– Elimistöön ajan saatossa joutuva ylimääräinen rauta kertyy ennen kaikkea maksaan ja voi edesauttaa maksafibroosin ja -kirroosin kehittymistä.

Lue myös Kotiliedestä: Ferritiiniarvo selitti oireet – raudanpuute sai Marian, 42, epäilemään vaihdevuosia ja kilpirauhasen vajaatoimintaa

Kasvissyöjien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota raudan riittävään saantiin

Rauta yhdistetään usein eläinperäisiin ruokiin, mutta myös monissa kasvikunnan tuotteissa on rautaa.

– Esimerkiksi täysjyväviljatuotteet, pavut, linssit, soijatuotteet, siemenet sekä pähkinät toimivat hyvinä raudanlähteinä. Pähkinöistä erityisesti cashewpähkinät ja mantelit sisältävät runsaasti rautaa, Englund sanoo.

Rautapitoisia ruokia, kuten pinaattia ja persiljaa. Raudanpuute on melko yleistä naisilla.
Rauta yhdistetään usein eläinperäisiin ruokiin, mutta myös monissa kasvikunnan tuotteissa on rautaa.

Lue myös: Saatko ravinnostasi tarpeeksi rautaa? 20 ruoka-ainetta, jotka sisältävät rautaa

Englund kannustaakin lihankäyttöä vähentäviä olemaan tarkkana siinä, ettei raudanpuute iske.

– Kasvispainotteiseen ruokavalioon kannattaa sisällyttää mahdollisimman paljon rautapitoisia palkokasveja ja niistä valmistettuja tuotteita sekä pähkinöitä, siemeniä ja täysjyväviljavalmisteita. Varsinkin silloin, jos palkokasvit eivät sovi vatsalle, kannattaa huolehtia siitä, että ruokavaliossa on tarpeeksi muita rautaa sisältäviä kasvikunnan tuotteita.

X