Ferritiini kannattaa mitata, vaikka hemoglobiini olisi hyvä.
Ferritiini kannattaa mitata, vaikka hemoglobiini olisi hyvä.
Terveys

Jos ferritiiniarvo on matala, pyydä nämä lisäkokeet – foolihaponpuute aiheuttaa samoja oireita

Kahdella ihmisellä voi olla sama hemoglobiiniarvo, vaikka toisella heistä on raudanpuute. Sen selvittäminen vaatii oman verikokeensa ja taidon tulkita sen tuloksia.
Teksti: Virve Järvinen Kuvat: iStock

1. Miksi raudanpuute voi jäädä huomaamatta?

Veren alhainen hemoglobiini eli anemia ja raudanpuute ymmärretään monesti samaksi asiaksi. Hemoglobiini mittaa veren punasolujen sisältämää, rautamolekyylejä sisältävää valkuaisainetta. Vaikka se olisi normaali, ihmisellä voi olla raudanpuute. Hemoglobiini laskee vasta, kun raudanpuute on paha. Normaali hemoglobiini on naisilla 117–155 g/l ja miehillä 134–167 g/l.

Hemoglobiinia tarvitaan hapen kuljetukseen. Ellei elimistö saa riittävästi rautaa ruoasta, se pyrkii turvaamaan sen riittävyyden ja ottaa tarvitsemansa raudan ferritiinistä, varastorautaa sisältävästä proteiinista. Ferritiiniarvo on paras rautavarastojen mittari, sillä sen määrä veressä heijastelee varastoraudan määrää kudoksissa. Terveydenhuollossa ferritiinin mittausta suositellaan yleensä vasta, kun potilaalla on todettu anemia.

Lue lisää: Väsymys, aivosumu ja turvotus voivat olla merkkejä raudanpuutteesta – jos tunnistat nämä oireet, ferritiinin mittaus kannattaa

2. Koska ferritiiniarvo on matala?

Normaalin ferritiinin alaraja on 50 mikrogrammaa litrassa. Naisilla ferritiinin viitealueen alaraja on kuitenkin niin matala kuin 10–15 mikrogrammaa litrassa. Todellisuudessa rautavarastot ovat tyhjät, kun ferritiiniarvo on 30 mikrogrammaa litrassa. Silloin ihmisellä on yleensä jo oireita.

3. Miksi ferritiiniarvo tulisi tarkistaa nykyistä useammin?

Raudanpuute aiheuttaa oireita laajalti koko elimistössä, ja pahimmillaan ne invalidisoivat. Väsymys on tavallisin oire. Sydänoireet aiheuttavat paljon huolta. Päänsärky, huimaus, ruokahaluttomuus, suolisto-oireet, kognitiivisten toimintojen heikkeneminen ja painonnousu ovat huonoiten tunnettuja oireita. Liikkujalla raudanpuute voi nostaa sykkeen tavallista nopeammin ja pitää sen rasituksen jälkeen korkeana tavallista pidempään.

Mahdollisen raudanpuutteen ja sen syiden selvittämättä jättäminen voi hidastaa ja vaikeuttaa taustalla olevien sairauksien hoitoa.

4. Kuinka yleistä raudanpuute on?

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että varastoraudan vähyys on kaksi kertaa niin yleistä kuin raudanpuuteanemia. Valtaosa ihmisistä ei tiedä raudanpuutteestaan.

Tutkimusten mukaan 70 prosentilla suomalaisista, terveistä nuorista naisista on pulaa raudasta. Alkuraskaudessa suurimmalla osalla naisista on niukat rautavarastot, ja loppuraskaudessa liki kaikilla, elleivät he ole syöneet raskauden aikana rautalisää.

5. Keneltä ferritiiniarvo kannattaa mitata?

Ferritiiniarvo tulee mitata aina, kun ihminen kuuluu raudanpuutteen riskiryhmään ja hänellä on raudanpuutteen oireita. Riskiryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on jokin seuraavista: runsaat kuukautiset,useita synnytyksiä, säännöllinen verenluovutus, runsasta verenvuotoa aiheuttanut leikkaus, pitkäaikainen närästyksen hoitoon käytettävä protonipumpun estäjälääkitys tai vegaaniruokavalio.

Ferritiinin mittausta suositellaan yläaste­ikäisille tytöille ja raskautta suunnitteleville naisille, varsinkin jos heillä on raudanpuutteen oireita tai he kuuluvat riskiryhmään. Ruotsissa ferritiiniä seulotaan riskiryhmiltä.

Lue lisää: Ferritiini eli rauta-arvo: mitä alhainen ferritiiniarvo kertoo, ja miten se hoidetaan?

6. Voiko ihmisellä olla raudan­puute, vaikka ferritiiniarvo on korkea?

Matala ferritiiniarvo kertoo aina raudanpuutteesta, mutta korkea ferritiiniarvo ei takaa, etteikö henkilöllä voisi olla raudanpuutetta. Elimistön tulehdus voi nostaa ferritiinitason kaksin-kolminkertaiseksi. Tällaisia tulehdustauteja ovat esimerkiksi tavallinen flunssa, nivelreuma ja tulehdukselliset suolistosairaudet.

7. Näkyykö rautavarastojen hupeneminen muissa verikokeissa?

Punasolujen pieni koko (matala MCV-arvo), niiden kalpeus (matala MCH) ja tilavuusjakauma (kohonnut RDW) sekä koholla oleva trombosyyttiluku eli verihiutaleiden määrä voivat viitata matalan hemoglobiinin lisäksi raudanpuutteeseen.

Raudanpuute aiheuttaa muutoksia jakautuvissa soluissa, kuten suolen limakalvolla. Siihen liittyy erilaisia suoliston imeytymishäiriöitä, jotka saattavat näkyä verikokeissa esimerkiksi matalina vitamiinitasoina. Esimerkiksi D-vitamiinitasot ovat usein raudanpuutteessa matalat, vaikka henkilö käyttäisi suosituksia huomattavasti suurempia D-vitamiiniannoksia.

Raudanpuute ja foolihapon puute aiheuttavat samoja oireita, joten ne kannattaisi selvittää yhtä aikaa. Jos epäilee raudanpuutetta, kannattaa selvittää B12-vitamiinitaso. Esimerkiksi krooniseen atrofiseen gastriittiin liittyy sekä raudan- että B12-vitamiinin puute.

8. Miten rautavarastot täytetään?

Suun kautta nautittu rauta on halpa ja turvallinen keino täyttää rautavarastot. Sadan kappaleen pilleripurkilla ei vielä pitkälle pötkitä, sillä rautavarastot täyttyvät hitaasti: hoito kestää yleensä puolesta vuodesta vuoteen, joskus jopa kaksi vuotta.

Rautavarastojen täyttymistä pitäisi seurata hoidon aikana ja myös päättymisen jälkeen pari kertaa sen varalta, että varastot alkavat huveta. Rautalääkityksen jälkeen ferritiiniarvo tulisi olla ainakin 80–100 mikrogrammaa litrassa, eikä haittaa, vaikka arvo 100 hieman ylittyisikin.

9. Mitä jos vatsa ei siedä rautaa?

Jos vatsaa vääntää, voi kokeilla toista valmistetta. Rauta-annoksen voi myös jakaa kahtia, ja ottaa toisen aamulla ja toisen illalla, tai sitten sen voi ottaa joka toinen päivä. Vuoropäivin nautitusta raudasta saattaa jopa imeytyä suurempi osa kuin vastaavasta annoksesta päivittäin otettuna: 200 mg joka toinen päivä voi olla parempi kuin 100 mg päivittäin.

Periaatteessa rauta tulee ottaa tyhjään mahaan. Jos se ei onnistu, kannattaa syödä samaan aikaan marjoja tai sitrushedelmä. Niiden sisältämä C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä.

Raudanpuutteessa vatsa ei tahdo sietää oikein mitään. Monesti vatsasta tulee vähemmän vaatelias, kun raudanpuute korjaantuu.

10. Kannattaako rautaa syödä varmuuden vuoksi?

Raudanpuutteeseen on aina jokin syy, joka pitää selvittää. Osa niistä on vakavia, kuten suolistosyöpä.

Jos rautavarastoja lähdetään täyttämään sokkona ilman tarvittavia laboratoriokokeita, syy jää hoitamatta.

Asiantuntijana sisätautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Tom Widenius.

X