Terveys

Väsymys, aivosumu ja turvotus voivat olla merkkejä raudanpuutteesta – jos tunnistat nämä oireet, ferritiinin mittaus kannattaa

Oletko jatkuvasti väsynyt? Kulkeeko ajatuksesi hitaasti? Jos kärsit raudanpuutteen oireista, sinun kannattaa mittauttaa ferritiiniarvosi. Ferritiinimittaus paljastaa, kuinka täydet tai tyhjät tutkittavan rautavarastot ovat.
26.2.2019 Teksti: Hilppa Alanko Kuvat: iStock

Raudanpuute ja anemia kehittyvät, kun raudanmenetys ylittää raudan saannin. Ferritiinimittaus paljastaa, kuinka täydet tai tyhjät tutkittavan rautavarastot ovat. Ferritiiniarvo paljastaa raudanpuutteen jo ennen hemoglobiinin laskua ja alentunutta hemoglobiinia eli anemiaa.

– Kansainväliset asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että ferritiini on paras rautatasapainon mittari, sanoo sisätautien erikoislääkäri Esa Soppi Terveystalosta.

Ferritiini kannattaa mittauttaa, jos kärsii raudanpuutteen oireista

Tyypillisiä raudanpuutteen oireita ovat muun muassa väsymys, aivosumu, hajamielisyys ja keskittymiskyvyn puute, päänsärky, hiustenlähtö, lihas- ja nivelkivut, sydämentykytykset, turvotus, hengästyminen ja hengenahdistus, painon nousu, huimaus, masennus ja ahdistus.

– Potilailla voi olla hyvin monimuotoisia oireita, ja ne oireet voivat olla hyvin yksilöllisiä, Soppi sanoo.

Jos edellä kuvattuja oireita esiintyy, kannattaa Sopin mukaan hakeutua lääkärin pakeille, jotta oireiden syy selvitetään. Tällä hetkellä potilaiden pitää pyytää ferritiiniarvojen mittauttamista. Syy oireisiin on tärkeää selvittää, oli se mikä tahansa.

– Jos potilas on oireinen, pitää selvittää, mistä oireet voivat johtua. Raudanpuute voi olla syy oireisiin. Esimerkiksi raudanpuutteen ja kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita on kuitenkin mahdoton erottaa toisistaan. Myös tietyt sairaudet, D-vitamiinin puutos tai esimerkiksi unettomuus tai uniapnea voivat aiheuttaa saman tyyppisiä oireita kuin raudanpuute, Soppi muistuttaa.

Pelkkä ferritiiniarvo ei kerro kaikkea potilaan voinnista

Potilaalla on raudanpuute, jos ferritiinipitoisuus on alle 30 mikrogrammaa/litra. Potilaalla voi kuitenkin olla raudanpuute paljon korkeammillakin ferritiiniarvoilla. Oireiseen pitää Sopin mukaan aina reagoida. On myös tärkeää muistaa, että ferritiinipitoisuus nousee esimerkiksi akuuteissa ja kroonisissa tulehdussairauksissa, jolloin ferritiiniarvo voi olla normaali raudanpuutteesta huolimatta. Potilaan oma vointi onkin tärkeää ottaa huomioon hoidon tarvetta arvioidessa.

– Samoilla laboratorioarvoilla potilas voi olla lähes täysin oireeton tai täysin työkyvytön. Kansainväliset asiantuntijat ovat sitä mieltä, että raudanpuute pitäisi aina hoitaa. Olen sitä mieltä, että jos potilas on oireinen, se pitäisi hoitaa. Ei pitäisi hoitaa laboratorioarvoja vaan potilaita, Soppi kiteyttää.

”Ei pitäisi hoitaa laboratorioarvoja vaan potilaita.”

Hoidon onnistumisen takaamiseksi on tärkeää saada käsitys siitä, mistä raudanpuute on syntynyt.

– Ilman sitä tietoa potilaiden hoito jää vajavaiseksi, Soppi sanoo.

Naisilla raudanpuutteen johtuu usein runsaista kuukautisista tai toistuvista raskauksista ja synnytyksistä. Niin naisille kuin miehillekin raudanpuuteen yleisiä aiheuttajia ovat muun muassa verenluovutukset, keliakia, haavainen paksunsuolen tulehdus, Crohnin tauti ja pitkäaikainen särkylääkkeiden käyttö. Harvinaisempia syitä raudanpuutteeseen ovat muun muassa suolistoverenvuodot, jotka voivat johtua esimerkiksi kasvaimista tai peräpukamista.

Raudanpuute korjataan rautakuurilla

Raudanpuutetta hoidetaan rautakuurilla. Jos hemoglobiini on laskenut anemian tasolle, kuuri on pidempi kuin silloin, jos anemiaa ei ole.

– Yleensä rauta-annos on 100 milligrammaa kahdesti päivässä. Jos potilas ei ole aneeminen, rautakuurin kesto 200 milligramman päiväannoksella on keskimäärin 6–9 kuukautta. Jos potilas on aneeminen, kuurin keskimääräinen kesto on 9–12 kuukautta. Tilannetta pitää kuitenkin kontrolloida verenkuvan ja ferritiinimäärityksin toistuvasti rautahoidon aikana ja sen jälkeen, Soppi sanoo.

Rautakuurin aikana ensin nousee hemoglobiini, sitten ferritiini. Potilaan on käytävä rautakuurin jälkeen mittauttamassa rauta-arvonsa vähintään kaksi kertaa, jotta voidaan olla varmoja, että raudanpuute on selätetty eikä arvot ala tippua kuurin päättymisen jälkeen.

– Kun rautatasapaino on korjattu, se kestää tavanomaiset kuukautiset ja raskaudenkin, Soppi sanoo.

Omatoimisesti rautakuuria ei Sopin mukaan kannata kenenkään aloittaa.

– Hoitavalle lääkärille pitää aina muodostua käsitys siitä, mistä raudanpuute on syntynyt. Kansainvälisten lähteiden mukaan 30 prosentilta potilaista ei löydy selvää syytä, mutta sitä pitää yrittää selvittää.

Ferritiiniarvoja ei aina suostuta mittaamaan

Vuonna 2018 raudanpuutteesta ja ferritiinistä puhuttiin paljon. Monet potilaat ovat kertoneet Sopille, että heiltä ei ole suostuttu mittaamaan ferritiiniarvoja julkisen sairaanhoidon puolella, vaikka he ovat pyytäneet kyseistä tutkimusta oireidensa takia.

– Huomattava osa potilaista käy mittauttamassa ferritiinin jossain yksityislaboratoriossa, jonne ei tarvita lääkärin lähetettä. Mielestäni parhaita testejä pitäisi ehdottomasti käyttää. En ymmärrä sitä, jos potilaita ei tutkita ja kuunnella, Soppi kertoo.

Ferritiinin mittauttamisesta on puhuttu myös muoti-ilmiönä.

– Jos joku nimittää ferritiinin mittausta muoti-ilmiöksi, se ilmentää täydellistä osaamattomuutta, Soppi linjaa.

Suosittelemme