Mitä unen laatu kertoo terveydestä? Kysyimme asiaa unitutkijalta

Mitä unen laatu kertoo kunnosta ja elämäntavoista? Kysyimme unitutkijalta, mitä unen laatu oikeasti paljastaa terveydestä.

Oletko joskus pohtinut, mitä unen laatu oikeastaan edes tarkoittaa – ja mitä se paljastaa terveydestäsi? Kysyimme asiaa THL:n tutkimusprofessori Timo Partoselta.

– Unen laadulla tarkoitetaan yksinkertaisuudessaan sitä, kuinka virkeänä herää yöunien jälkeen, Partonen sanoo.

Unen laatu vaikuttaa vireystilaan

Uni on huonolaatuista, jos yöunien jälkeen olo ei ole virkeä.

Kaikista huonoimmassa tilanteessa yöunien jälkeen olo on väsyneempi kuin nukkumaan mennessä. Muilla kuin äärimmäisillä aamuvirkuilla myös päiväunien ottaminen on merkki huonolaatuisesta tai liian lyhyeksi jääneestä unesta.

Huonolaatuinen uni voi johtua siitä, että on nukkunut liian vähän tai laadullisesti huonoa unta, jossa unen rakenne on muuttunut normaalista unisyklistä. Aikuisilla normaalissa unessa on 20–30 prosenttia REM-unta eli vilkeunta, 15–20 prosenttia N3-unta eli syvää perusunta, noin yksi prosentti valvetta ja loput kevyttä perusunta. Käytännössä yhden prosentin valve tarkoittaa yöunesta muutamia minuutteja, eikä valveaikaa välttämättä edes muista aamulla.

Heräämiset ovat tavallisin syy huonoon unen laatuun. Herääminen katkaisee normaalin unisyklin ja vaikka heräämisen jälkeen nukahtaisi uudestaan, uni voi jäädä liian kevyeksi eikä tuota virkistävää vaikutusta.

Heikko unen laatu voi olla merkki psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta

On normaalia, että ihmisen vanhetessa syvän unen osuus vähenee ja yöunen keveys ja katkonaisuus yleistyvät. Jos yöuni on kuitenkin jatkuvasti katkonaista ja aiheuttaa ongelmia jaksamiseen, kyse on usein psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta.

Lievimmillään heräilyn ja unen kevenemisen voi aiheuttaa stressi.

Vakavampi syy heräilyyn voi olla esimerkiksi uniapnea tai masennus. Uniapneassa uni katkeaa hengitystaukoon, josta havahdutaan hereille. Masennus tai ahdistus taas voivat lisätä REM-unen määrää yli 40 prosenttiin kaikesta unesta. Sitä kautta myös unen katkonaisuus lisääntyy.

– Masentuneen tai ahdistuksesta kärsivän yöuni voi jopa alkaa suoraan REM-unella, mikä on hyvin poikkeuksellista ja niin ei pitäisi käydä. REM-uni saattaa helposti muuttua painajaisiksi, joista ihminen herää aina hereille eikä siksi pääse syvään uneen niin usein kuin pitäisi, Partonen kertoo.

Myös lääkkeet voivat vaikuttaa unenlaatuun. Esimerkiksi unilääkkeinä käytettävät bentsodiatsepiinit poistavat valvetta ja lisäävät kevyttä unta mutta vähentävät REM-unen ja syvän unen määrää.

– Uni ei silloin ole välttämättä niin virkistävää. Unettomuudesta kärsivälle voi silti olla helpotus, että hän on ylipäätään saanut unen päästä kiinni, Partonen sanoo.

Hyvälaatuinen uni ei ole merkki hyvästä kunnosta

Uni on hyvälaatuista, jos olo on nukutun yön jälkeen virkistynyt.

Oman unensa laatuun ja univaiheiden toistumiseen terve ihminen ei juuri voi vaikuttaa muutoin kuin varaamalla unelle tarpeeksi aikaa, pitämällä huolta terveistä elintavoista, rentoutumalla tarpeeksi ennen nukkumaan menemistä ja pitämällä nukkumaanmeno- ja heräämisajat säännöllisinä.

Onko hyvin nukkuva sitten aina terveelliset elämäntavat omaava? Ei välttämättä. Jotkut ihmiset nukkuvat luonnostaan paremmin kuin toiset, eikä hyvälaatuinen uni siksi ole varma todiste esimerkiksi hyvistä elämäntavoista tai vaikkapa hyvästä kunnosta.

Syvää perusunta voi lisätä päivällä tehty rankka treeni, mutta niin myös esimerkiksi se, että valvoo tavallista pidempään tai ei pääse nukkumaan silloin, kun haluaisi.

Uni-valvepäiväkirja on aktiivisuusranneketta parempi laadun mittaaja

Nykyään moni käyttää unen laadun mittaamiseen aktiivisuusrannekkeita ja -kelloja.

Vaikka osa rannekkeista lupaa kertoa jopa REM-unen määrän, Partonen ei pidä mitään aktiivisuusrannekkeita vielä täysin luotettavina unen mittareina. Osassa mittareista kevyt uni ja syvä uni eivät edes tarkoita samaa asiaa kuin kliinisissä testeissä, vaan niillä viitataan enemmänkin levottomaan ja levolliseen uneen.

– Kyllähän aktiivisuusrannekkeet jonkinlaista suuntaviivaa antavat. Mutta aktiivisuusrannekkeiden ongelma on se, että ne eivät oikein tunnista tarkasti valveillaoloaikaa yöunen keskellä. Jos ihminen makaa yöllä hiljaa paikallaan, vaikka olisikin täysin hereillä, aktiivisuusranneke tulkitsee, että henkilö nukkuu. Siksi aktiivisuusrannekkeet saattavat antaa liian hyvän kuvan yöunen määrästä, Partonen sanoo.

Jos oman unen laatu mietityttää, Partonen suosittelee aktiivisuusrannekkeen lukemien tavaamisen sijaan unettomuuden Käypä hoito -suosituksestakin löytyvän uni-valvepäiväkirjan pitämistä. Päiväkirjassa arvioidaan yöunia, merkitään nukutut päiväunet ja kirjataan ylös päivien toiminta kuten liikunnat, syömiset sekä mahdolliset alkoholin käytöt ja tupakoinnit. Päiväkirjaa kannattaa pitää 2–3 viikkoa.

– Uni-valvepäiväkirjan avulla voi ehkä oivaltaa, millaisen päivän jälkeen on nukkunut huonosti, milloin hyvin ja onko omissa elintavoissa jotain korjattavaa, Partonen sanoo.

Jos huonosti nukkuminen on jatkuva ongelma, Partonen suosittelee ammattiavun piiriin hakeutumista.

– Jos huonosti nukkuminen jatkuu useimpina öinä viikossa, parikin viikkoa yhtä mittaa, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Siten voi saada lisää selvitystä, opastusta ja apua.