Terveys

Osteomalasia oireilee usein salakavalasti – lääkäri suosittelee mittauttamaan oman D-vitamiinitason

Osteomalasialla tarkoitetaan aikuisten D-vitamiinin puutostautia. Lapsilla vastaava tauti on riisitauti.

Teksti:
Hilppa Wuokko
Kuvat:
Istock

Jos ihminen syö D-vitamiinilisää, D-vitamiinin puutos pääsee hyvin harvoin osteomalasian tasolle.

Osteomalasialla tarkoitetaan aikuisten D-vitamiinin puutostautia. Lapsilla vastaava tauti on riisitauti.

D-vitamiinin puutoksesta johtuvan osteomalasian seurauksena luusto tulee pehmeäksi ja hauraammaksi.

– Ainoa oire, josta osteomalasiaa voisi osata epäillä, ovat luukivut. Kivut ovat kuitenkin hyvin epäspesifi oire. Kipuilu voi johtua monesta muustakin syystä, kertoo Mehiläisen yleislääkäri Ari Rosenvall.

Lääkäri tutkii osteomalasiaepäilyssä potilasta painamalla esimerkiksi sääriluuta tai rintalastaa – eli jotain sellaista kohtaa, jossa on vain ihoa ja luuta. Lääkärin ei Rosenvallin mukaan tarvitse painaa kovaa, kun osteomalasiaan sairastunut jo aistii painamisen kivuliaana.

Osteomalasia aiheuttaa osteoporoosin tavoin luun tiheyden alentumista. Jos osteomalasiaa sairastavalle tehdään luuntiheysmittaus, hän saa sen perusteella osteoporoosidiagnoosin.

Luuntiheysmittauksessa saadun osteoporoosidiagnoosin jälkeen laboratoriokokeilla poissuljetaan toissijaisesti osteoporoosia aiheuttavat tekijät, joista yksi on D-vitamiinin puutos eli osteomalasia. Jos D-vitamiinin puutos havaitaan, osteoporoosidiagnoosi muuttuu osteomalasiadiagnoosiksi.

Osteomalasiaa hoidetaan D-vitamiiniannoksilla ja muilla valmisteilla potilaskohtaisesti.

Jokaisen kannattaisi syödä D-vitamiinilisää ja mittauttaa D-vitamiinitasonsa

Rosenvallin mukaan osteomalasia on helposti ehkäistävissä riittävällä D-vitamiinin saannilla.

– Normaalille ihmiselle ei pitäisi tulla osteomalasiaa, jos ei pidä itseään D-vitamiinin puutostilassa pitkään. Suomessa pitkä D-vitamiinin vajaus on kuitenkin mahdollista vähäisen luonnonvalon takia, Rosenvall sanoo.

D-vitamiinia saa auringon lisäksi ravinnosta, muun muassa maitotuotteista ja rasvaisesta kalasta. D-vitamiinilisää suositellaan ainakin vegaaneille, raskaana oleville, imettäville, alle 18-vuotiaille ja yli 60-vuotiaille.

Rosenvall suosittelee kuitenkin kaikkia työikäisiä mittauttamaan jossain vaiheessa D-vitamiinitasonsa. Vain se on varma keino tietää, mikä oma D-vitamiinin tarve on.

– Kyllä työikäiset aikuisetkin tarvitsisivat käytännössä D-vitamiinilisää, mutta se, kuinka paljon, on hyvin yksilöllistä. Käytännössä ainoastaan verikokeen perusteella pystyy tietämään, mikä on itselle oikea määrä, Rosenvall sanoo.

20–100 mikrogrammaa D-vitamiinilisää estää useimmiten osteomalasian

Ravitsemussuosituksissa sanotaan turvalliseksi D-vitamiinilisän määräksi 20–100 mikrogrammaa. Kaikki tuon suuruusluokan annokset ovat varmuudella turvallisia ja riittävät estämään osteomalasian.

– Osteomalasian tasolle D-vitamiinin puutos hyvin harvoin pääsee silloin, jos käyttää D-vitamiinilisää, koska jo aika pienetkin D-vitamiinimäärät riittävät pitämään sen äärimmäisen puutostilan poissa. Niukkuutta D-vitamiinista voi kuitenkin olla, vaikka käyttäisikin D-vitamiinilisää, Rosenvall muistuttaa.

Matalat D-vitamiinitasot on yhdistetty niin diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen kuin esimerkiksi masennukseenkin.

– Koska matalat D-vitamiinitasot on yhdistetty moniin sairauksiin, kannattaa D-vitamiinitaso hoitaa kuntoon jo mahdollisimman nuorella iällä. Aikuisen ihmisen kannattaisi ainakin kerran elämässään käydä mittauttamassa D-vitamiinitasonsa, jotta hän saisi tiedon siitä, paljonko D-vitamiinilisää hän tarvitsee, Rosenvall linjaa.

X