Masennuksen ensioireet – tunnista masennuksen hälytysmerkit

Masennus ja mielialan mataluus kuuluvat lyhytaikaisina kaikkien ihmisten elämään. Mutta millaisia ovat pitkäkestoisemman, diagnosoitavan masennuksen ensimmäiset merkit? Kysyimme asiaa lääkäri Outi Hilgertiltä.

Muutaman päivän kestävä alakulo voi olla normaali reaktio johonkin vaikeaan tilanteeseen tai tapahtumaan elämässä. Jos masennusoireet jatkuvat yhtäjaksoisesti yli kaksi viikkoa, asia kannattaa kuitenkin ottaa puheeksi ammattilaisen, kuten lääkärin tai psykologin, kanssa.

Masennuksen ensioireiden ilmaantumisen jälkeen ulkopuolisen avun hakemista ei kannata odotella kuukausikaupalla, sillä mitä syvemmälle masennuksen kierteeseen ajautuu, sitä kapeammaksi oma näkemys kokonaistilanteesta muuttuu.

– Masennuksen ensioireet ovat hyvin yksilöllisiä. Ihmiset eivät välttämättä tunnista niitä. Moni myös kieltää tai torjuu oireensa ja miettii, että kyllä tämä tästä. Kun masennuksen merkit pystyy tunnistamaan itsessään, on jo pitkällä, sanoo työuupumuksen sekä masennus- ja ahdistusoireiden hoitoon erikoistuneella Meru Health -digiklinikalla työskentelevä lääkäri ja mindfulness-ohjaaja Outi Hilgert.

– Ammattiapua kannattaa kuitenkin hakea, jos kokee jääneensä jumiin itsensä kanssa. Pitäisi olla aika hyvä ihmisyyden tuntija, että pystyisi ilman aiempaa terapiakokemusta yksin hoitamaan itsensä uusille raiteille.

Masennuksen tyypilliset ensioireet ovat:

1. Mielihyvän ja kiinnostuksen menetys

Yksi tärkeimpiä masennuksen merkkejä on mielihyvän kokemuksen menettäminen. Edes mikään sellainen, joka ennen sai hymyn huulille, ei enää tuota mielihyvää. Ihminen ei jaksa kiinnostua asioista.

– Mielihyvän ja kiinnostuksen menetyksen seurana tulee toivottomuus, Hilgert kertoo.

2. Unihäiriöt

Nukutko huonosti? Heräätkö usein aamuyöstä, etkä enää saa unta? Tai nukuttaako sinua koko ajan ja voisit nukkua vaikka koko päivän?

– Unihäiriöt voivat olla masennuksen ensioireita, Hilgert sanoo.

3. Ruokahalun häiriöt

Masennuksen ensimmäisiä oireita voivat olla myös ruokahalun häiriöt. Ruokahalu saattaa hävitä tai voimistua niin, että lopulta syö ja napostelee pitkin päivää. Masentunut saattaa himoita erityisesti sokeria ja rasvaisia ruokia, kuten roskaruokaa.

– Tähän syynä on usein sekä mielen että kehon uupumustila. Väsyneenä tuntuu siltä, että on saatava jostain energiaa. Lisäenergian hakeminen sokerista on ikään kuin väärä reaktio, joka vain pahentaa kehon ja mielen uupumustilaa.

4. Yleinen rauhattomuus tai hidastuneisuus

Oletko rauhaton, etkä pysty rentoutumaan? Vai kärsitkö päinvastoin saamattomuudesta ja hitaudesta? Yleinen rauhattomuus voi olla masennuksen ensioire samoin kuin hidastuneisuus. Hidastuneen ajatuksenjuoksun lisäksi koko keho saattaa tuntua hyvin hitaalta ja voimattomalta.

– Saattaa tulla olo, että ei jaksa mitään, Hilgert sanoo.

5. Keskittymiskyvyn vaje ja muistamattomuus

Masennus saattaa viedä keskittymiskyvyn mukanaan. Voi tuntua siltä, että ei pysty keskittymään eikä jaksa keskittyä. Lisäksi asioiden muistaminen saattaa tuottaa ongelmia.

6. Arvottomuuden ja syyllisyyden tunteen

Masentunut olotila synnyttää automaattisesti masentuneita ja toivottamia ajatuksia, jotka usein kohdistuvat omaan itseensä, itseluottamukseen ja omanarvontuntoon. Ihminen saattaa myös tuntea syyllisyyttä siitä, että on vaivaksi tai taakaksi muille.

7. Itsetuhoiset ajatukset ja itsetuhoinen käyttäytyminen

Masentuneilla on usein yleisiä ajatuksia siitä, että elämä on toivotonta ja että olisi parempi olla poissa tai kuollut, ettei olisi taakaksi muille. Nämä toivottomuuden tunnetta kuvastavat ajatukset ovat masentuneen mielen oireita, kuten kuume on flunssan oire. Äärimmillään tämä tunnetila voi johtaa itsetuhoiseen käyttäytymiseen ja itsemurha-ajatuksiin. Tällöin tulisi välittömästi ottaa yhteyttä lääkäriin tai lähimpään päivystykseen.

8. Krooniset kivut tai erilaiset elimelliset vaivat, kuten vatsavaivat

Ihmisen mieli ja keho ovat hyvin tiiviissä yhteydessä. Siksi masennukseen voi liittyä myös hyvin fyysisiä oireita, kuten kroonisia kipuja tai vatsavaivoja, päänsärkyä, lihasjännitystä ja hermostollisia oireita.

– Lääkäreiden pitäisi potilaan fyysisiäkin vaivoja tutkiessaan miettiä, voiko taustalla olla masennusta, Hilgert sanoo.